Jyrki Katainen:
Hallitusohjelmassa luvatut veronalennukset jäävät piirua vaille vajaiksi. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoo, että lisää veronkevennyksiä ei ole luvassa tällä vaalikaudella.
Jo sovitut kevennykset tuloverotukseen toteutuvat, myös ruoan arvonlisäveroa alennetaan lokakuussa. Veronalennusten lopputulemaksi jää valtiovarainministeriön laskelmissa 1,9 miljardia. Julkisuudessa on moitittu hallituksen keventäneen verotusta jo 3,5 miljardilla.
– Totta pitää puhua. Siinä laskelmassa unohdetaan veronkiristykset, Katainen huomauttaa ja viittaa energia- ja ympäristöveroihin.
Hallitusohjelmassa suunniteltiin 2,2 miljardin veronkevennyksiä. Kataisen mukaan suunnitelmasta luovutaan.
– Haluamme pitää kulutuksen käynnissä, mutta en ole lainkaan varma, että pystymme enää keventämään tuloveroja.
Pienen takaportin ministeri jättää auki. Jos työmarkkinaratkaisusta tulee hyvin maltillinen, valtio voi tulla sitä vastaan.
Katainen muistuttaa, että sekä Elinkeinoelämän keskusliitossa että monissa ammattiliitoissa on puhuttu liittokohtaisten ratkaisujen puolesta.
– On mahdollista, että osana palkkaratkaisua annetaan pieni kevennys tuloveroihin, jos ratkaisu sitä vaatii.
Pieni väljyys mahdollistaa vaihtoehtoisesti veroportaikon korjauksen indeksitarkistusten verran. Kataisen mielestä kiristyvät kuntaverot voivat toisaalta vaatia valtiota alentamaan tuloveroaan, jotta veronmaksajan taakka pysyisi nykyisenä.
Verot kiristyvät
talouskasvun alkaessa
Velanoton nopea kierre katkaistaan Kataisen mukaan niin nopeasti kuin suinkin. Heti, kun talous kääntyy kasvuun, verotusta kiristetään ja valtion menoja leikataan. Yksi osa suunnitelmaa on lisätä tuntuvasti työssäoloa työuria pidentämällä.
– Sopeutetaan menot ja tulot, ja tehdään pidempiä työuria. Jokainen lisävuosi työuriin merkitsee kolmea miljardia.
Katainen ei suostu raottamaan mahdollisia leikkaussuunnitelmia. Hän puistaa päätään ja sanoo, että tarkoituksenmukainen ajankohta katsotaan sitten.
– Pitää katsoa, että se on sosiaalisesti kestävä ja että kasvuedellytykset vaurioituisivat mahdollisimman vähän. On reilua ja rehellistä sanoa tämä, Katainen mainitsee.
Kriisin syvenemisen aikana valtion menojen leikkaaminen ja verotuksen kiristäminen heikentäisivät Kataisen mukaan muutenkin jo heikkenevää talouskehitystä.
Talouskasvun huippu-
vuosiin vaikea yltää
Valtion velan ennakoidaan kasvavan yli 100 miljardiin euroon neljässä vuodessa. Suurin osa 1990-luvun laman velastakin on vielä maksamatta.
Katainen tutkii kehysriihen talouslukuja ja toteaa, että budjetin alijäämä pitää rahoittaa pitkään lainarahalla.
Hän ennakoi kymmenen miljardin velkaantumisvauhdin jatkuvan joitakin vuosia vielä vuoden 2013 jälkeenkin.
– Vaikka talouskasvun odotetaan alkavan vuonna 2011, verotuloilla emme pysty rahoittamaan menojamme.
Katainen ihmettelee talousviisaiden arvioita, joiden mukaan velkaantumisesta ei kannata olla huolissaan, sillä tuleva kasvu kuittaa ne. Valtiovarainministeri uskoo enemmän ministeriönsä ja Suomen Pankin laskelmia.
– Jotta talouskasvu riittäisi kattamaan budjetin alijäämän, sen pitäisi olla kahdeksan prosentin luokkaa useana vuonna peräkkäin. Sellaisiin ei ylletty edes kasvun vuosina.
Viidentoista kasvuvuoden aikana työssä oli enemmän väkeä kuin tulevina vuosina. Kansantulo kasvoi parhaimmillaan 3,5-4 prosenttia vuodessa.
– On utopistista kuvitella, että pääsisimme niihin kasvulukuihin, joihin ylsimme takavuosina. Valtio ei voi rakentaa tulevaisuuttaan utopioiden varaan, Katainen toteaa.