Viikon kysymys
SPR kouluttaa vapaaehtoisia ystäviä toimimaan maahanmuuttajien tukena kotoutumisessa. Vapaaehtoinen voi kuitenkin yllättyä: Esimerkiksi Helsingin seudulla ystävätoiminnan jonossa ei ole juuri yhtään maahanmuuttajia, vaikka juuri pääkaupunkiseudulla heitä asuu eniten.
Onko tämä ongelma muuallakin Suomessa, SPR:n maahanmuuttajaohjelman kehittämispäällikkö Johanna Matikainen?
– On vaikea antaa koko Suomen tilanteesta yksiselitteistä vastausta. Ystävävälitys toimii hyvin monella eri tavalla. Pienemmissä kaupungeissa on helpompi luoda toimiva järjestelmä, jossa kunnan maahanmuuttotoimisto tiedottaa omille asiakkailleen toiminnasta. Etenkin pääkaupunkiseudulla työntekijät eivät välttämättä aina muista kertoa asiakkaalleen järjestöjen toiminnasta tai eivät tunne sitä riittävän hyvin.
Koulutetaanko SPR:n vapaaehtoisia ystäviä liikaa, jos ystäviä ei kerran ole?
– Silloin kun kuntiin tuli kiintiöpakolaisia isoina ryhminä, oli helppo täsmäkouluttaa vapaaehtoisia ystäviksi. Nykyään ihmisiä muuttaa eri tahtiin eikä ystävätarvetta voida juurikaan ennakoida. Tarvetta kuitenkin on, ja jos vastaystävää ei ole löytynyt, pitää tutkia esimerkiksi oman toimintaryhmän vetäjän tai SPR:n piiritoimiston edustajan kanssa, mistä kiikastaa.
Miten SPR voisi parantaa tiedotusta maahanmuuttajien suuntaan?
– Siinä tarvitaan monia verkostoja. Maahanmuuttotoimistojen työntekijät voisivat esimerkiksi valita asiakkaistaan sellaisia, joilla saattaisi olla tarvetta ystävälle.
– Meillä ei kuitenkaan ole keinoa tavoittaa kaikkia maahantulijoita eikä työntekijöitä. Viranomaiset eivät saa luovuttaa asiakastietoja ulkopuolisille, joten SPR:n edustajat eivät voi suoraan lähestyä uusia tulijoita. Jotkut maahanmuuttajat hakeutuvat esimerkiksi SPR:n toimistoon ja kuulevat toiminnasta. Jotkut eivät koskaan kuule siitä, vaikka kuinka tarvitsisivat ystävää.
Maahanmuuttajista on puhuttu paljon viime aikoina. Onko ihmisten auttamishalu kasvanut?
– Kyllä, monet ystäväkurssille tulijat sanovat, etteivät halua Suomea, jossa muukalaisvastaiset asenteet kasvavat. Vapaaehtoisuus on konkreettinen tapa tulla mukaan ja samalla ilmaista mielipiteensä nousematta barrikadeille. Tarvetta on, sillä maahanmuuttajat kokevat selvästi enemmän uhkaa kuin ennen kulkiessaan kadulla.
Kuinka tärkeää on, että maahanmuuttaja saa suomalaisia ystäviä?
– Aivan äärettömän tärkeää. Suomi ei avaudu ilman kantaväestöön kuuluvia ystäviä. Myös kielen oppimiseen ystävä on välttämätön. Pelkästään kielikurssilla arkikieli ei tule täydelliseksi.
– Tarjolla on paljon ryhmämuotoista toimintaa, johon mukaan tulemiseen maahanmuuttajilla ei välttämättä ole niin suurta kynnystä. Ei ystävyyden tietenkään tarvitse syntyä järjestötoiminnan kautta: se voi syntyä esimerkiksi koulussa tai työpaikalla. On kauhean surullista, että joskus suomalaisen ystävän saamiseen voi mennä vuosia.
Kuva: SPR/Kimmo Holopainen