Järkyttävistä New Yorkin WTC-kaksoistornit tuhonneesta terrori-iskusta tulee kuluneeksi 11. syyskuuta kymmenen vuotta. Lähes suorana televisiolähetyksenä Suomessakin nähdyt kauheat tapahtumat ovat varmasti vavahduttaneet suomalaisia, mutta varsinaisesti Suomen turvallisuuteen ja varautumiseen tapahtumat ovat vaikuttaneet yllättävän vähän.
Näin arvioi vastikään kapteenin arvoisena sotatieteen tohtorina Maanpuolustuskorkeakoulun Strategianlaitokselta siviilitöihin siirtynyt Jarno Limnéll, 37, uudessa kirjassaan Maailma ja Suomi 9/11 jälkeen (WSOY 2011).
Maailmanlaajuisen Accenture-konsulttiyhtiön palvelukseen kansainvälisten turvallisuusasioiden pariin johtavaksi konsultiksi siirtynyt Limnéll kirjoittaa kirjassaan, että iskun tapahtumahetkellä asiat ylikorostuivat. Hän sanoo, että kovin vähän sittenkään muuttui.
Rauhanturvaajan lääkärintakki tarkoittaa luopumista sotilaallisesta kriisinhallinnasta.
– Kyse on enemmänkin jatkuvuudesta.
Yhdysvaltain suhteiden vuoksi Afganistaniin
Limnéllin arvio saattaa tuntua jopa tylyltä. Hän nimittäin sanoo, että merkittävin muutos Suomessa on ollut rauhanturvakonseptin muuttuminen aktiiviseksi sotilaalliseksi kriisinhallinnaksi. Toiminnan tasolla muutosta edustaa osallistuminen Yhdysvaltain johtamaan YK:n valtuuttamaan Afganistanin-sotilasoperaatioon.
Afganistaniin lähtö johtui siis Suomen halusta osoittaa lojaalisuutta Yhdysvalloille.
Limnéll ymmärtää hyvin, miksi maailman ainoan supervallan kanssa halutaan olla hyvissä väleissä.
– Ilman Nato-jäsenyyttä suhteen merkitys jopa korostuu. Siis se, että meillä on jonkinlainen tietoisuus siitä, että olemme Yhdysvaltain kanssa samassa leirissä.
– Suomi halusi osoittaa, että se kuuluu samaan joukkoon. Tuo on mielestäni suurin vaikutus syyskuun yhdennentoista päivän tapahtumilla turvallisuuspoliittisella tasolla.
Jarno Limnéllin koko haastattelu ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 9.9.
uutiskirje 
