Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus valmistelee ensimmäistä budjettiesitystään tilanteessa, jossa maailmantalous on ajautumassa uudelleen taantumaan. Jos näin käy, päätöksentekijät saavat syyttää itseään: kaikissa keskeisessä maissa suunnitellaan vyönkiristysohjelmia, joiden toteuttaminen viimeistään takaa taantuman synnyn.
Valitettavasti asetelmat eivät ole Suomessa kovin paljon paremmat. Jos maailmantalous ajautuu taantumaan, hallitusohjelmaan kirjattu valtiontalouden sopeutussuunnitelma voi toteutuessaan tuoda vyönkiristyksen Suomeenkin.
Ensi vuoden budjetti ei vielä kerro sitä, mitä kaikkea saattaa olla tulossa. Tosin hallitusohjelmaan sisällytetty etupainoinen menojen ja tulojen sopeuttaminen ei ole järkevää, jos Suomenkin talouden elpyminen pysähtyy lähitulevaisuudessa.
Päätöksentekijät saavat syyttää itseään.
Työllisyysmäärärahoja saatetaan jopa leikata ensi vuonna, jolloin työttömyys uhkaa kääntyä uudelleen kasvuun. Kannattaa myös muistaa, että pitkäaikaistyöttömyys on jatkanut kasvuaan talouden elpymisestä huolimatta.
Uhka vyönkiristyksen toteutumisesta sisältyy hallitusohjelman kohtaan, jossa hallitus sitoutuu toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velkaantuneisuus ei näytä kääntyvän laskuun eikä alijäämä painu riittävän alas. Lisäsopeutuksen tarpeen tarkastelu tehdään vuosittain, ensimmäisen kerran ensi vuoden alkupuolella.
Jos taantuma tulee Suomeen, myös tarve lisäsopeutuksesta toteutuu. Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite kääntää velkaantuneisuus laskuun on niin kunnianhimoinen, ettei sitä voi taantuman oloissa tavoitella ilman merkittäviä lisäsopeutustoimia Tämä ei voi tarkoittaa muuta kuin menoleikkauksia.
Hallitusohjelman talouspoliittisen osan keskeinen ongelma onkin siihen sisältyvä talouspolitiikan suhdanteita myötäilevä perusviritys: laskukaudella pitää kiristää, nousukaudella voidaan löysätä.
Valtiovarainministeriön virkamiehet, jotka eivät kätke talouspoliittisia arvostuksiaan ja pyrkimyksiään, totesivat jo kesäkuussa valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen julkistamistilaisuudessa, ettei hallitusohjelmaan kirjattu 2,5 miljardin euron suuruinen sopeutusohjelma riitä. Taantuman tullessa ainakin he toivovat ja vetoavat, että hallitusohjelmasta pidetään kiinni.
Toivottavasti hallituksella on rohkeutta olla ainakin taantuman aikana toteuttamatta ohjelmaansa talouspolitiikan peruslinjauksen osalta. Tuolloin siitä tulisi taantumaa pahentava vyönkiristysohjelma.
Kirjoittaja on erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.