Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy esittivät tiistaina yhdessä toimia Euroopan velkakriisin ratkaisemiseksi.
Listalla oli yhteinen taloushallinto ja pankkivero. Lisäksi euromaiden tulisi yhtenäistää budjettilakinsa ensi vuoden puoliväliin mennessä.
Liittovaltioon pakon edessä
Se, mitä tehdään Saksassa, vaikuttaa myös Kreikkaan, Portugaliin ja Irlantiin.
Erikoistutkija Pekka Sauramo arvioi kaksikon rakentavan liittovaltiota.
– Euroopan poliittiset johtajat – joko mieluusti tai vasten tahtoaan – vahvistavat liittovaltiorakenteita euroalueella. Hallitus, josta Merkel ja Sarkozy puhuivat, on konkreettinen esimerkki tällaisesta kehityksestä, Sauramo arvioi. Hän työskentelee Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.
Hänen mukaansa Euroopan poliittisilla johtajilla onkin vain kaksi vaihtoehtoa.
– He voivat vahvistaa liittovaltiokehitystä tai pyrkivät euron hajottamiseen hallitusti.
Esimerkiksi joku maa voi joutua ulos eurosta.
– On selvää, että hajottaminen ei ole ykkösvaihtoehto, Sauramo sanoo.
– Sitä ennen katsotaan kaikki muut mahdollisuudet.
Sauramon mukaan suurten euromaiden johtajat toimivat pakon edessä.
– Jos se toinen vaihtoehto eli euron purkaminen on poissuljettu, poliittisille johtajille jää vain tämä yksi vaihtoehto.
Liian erilaisia maita
Sauramo toteaa, että tutkijan näkökulmasta euron purkaminen ei pitäisi olla poissuljettu, sillä on mahdollista, että liittovaltion rakentamisessa ei päästä riittävän pitkälle.
– Maat ovat pohjimmiltaan liian erilaisia monessa suhteessa; taloudellisessa, kulttuurisessa ja poliittisessa mielessä, Sauramo sanoo.
– Lisäksi on mahdollista, että liittovaltiokehityksellä ei ole edellytyksiä onnistua, jos se ei saa euromaiden kansalaisten hyväksyntää.
Sauramo näkee emun tulevaisuuden synkkänä siksi, että näköpiirissä ei ole talouskasvua, jota tarvittaisiin, jotta kriisimaat pystyisivät maksamaan velkansa.
– On vaikea nähdä, mistä tulisi se verotulojen kasvu, jolla velkoja maksetaan, hän sanoo.
Hän toteaa, että juuri nyt näkyy merkkejä siitä, että elpyminen tyssää. Maailmantalous – ja siihen liittyen euroalueen talous – on ajautumassa uudestaan taantumaan.
– Silloin velkataakat tietysti muodostuvat ylivoimaisiksi.
Tulonjako uusiksi
Siihen, kuka taantumasta kärsii, vaikuttaa tulonjako. Sauramon mukaan tulonjakonäkökulma pitää ottaa huomioon, kun pohditaan, onko tavallisella ihmisellä varaa nykyiseen elintasoon.
– Tulonjako työn ja pääoman välillä on vinksahtanut kaikkialla maailmassa siten, että palkansaajien eli tavallisten ihmisten saama siivu kansantulokakusta on pienentynyt. Tulonjakoa muuttamalla voitaisiin parantaa ainakin joidenkin väestöryhmien asemaa ilman, että tarvittaisiin erityisen voimakasta talouskasvua.
Hän pitääkin euroasetelmaa hankalana juuri siksi, että kriisimaissa – Portugalissa, Kreikassa ja Irlannissa – tavalliset ihmiset joutuvat kantamaan taakan.
– Ei ole itsestään selvää, että taakankannon pitää jakautua näin. Myös taloudellisesti hyvin menestyneiden maiden, kuten Saksan, pitäisi osallistua kriisin hoitamiseen.
Tätä hän perustelee sillä, että keskeisten euromaiden, kuten juuri Saksan, vyönkiristyspolitiikka heijastuu koko euroalueelle.
– Se, mitä tehdään Saksassa, vaikuttaa myös Kreikkaan, Portugaliin ja Irlantiin.
Yhteinen raha edellyttää yhteisvastuuta
Sauramo toteaa, että yhteinen valuutta edellyttäisi yhteisvastuuta.
– Jos yhteisvastuuta ei ole, talous- ja rahaliitolla ei ole pitemmän päälle onnistumisen tai selviytymisen mahdollisuuksia.
Virhe tehtiin solmittaessa Maastrichtin sopimusta, jossa hahmoteltiin Euroopan talous- ja rahaliitto EMU. Monet ekonomistit korostivat tuolloin, että siitä puuttuu jotain oleellista, kun yhteisvastuuta kuvaava tulonsiirtojärjestelmä euroalueen sisällä puuttuu.
– Euroalue vaatii yhteisen parlamentin, hallituksen, valtiovarainministeriön, valtionkonttorin ja niin edelleen sen lisäksi, että sillä on yhteinen keskuspankki, Sauramo sanoo.
– Nyt Sarkozy ja Merkel sopimuksellaan edesauttavat tällaisen rakennelman simuloimista.
Sisäpoliittisesti järkevää
Suomen ja Kreikan vakuussopimusta, joka myös julkistettiin tiistaina, Sauramo ei lähde tulkitsemaan.
Siinä Kreikka lupaa tallettaa vakuussumman Suomeen ja Suomi sijoittaa sen. Kun Kreikka on hoitanut sitoumuksensa, se saa talletuksen korkoineen takaisin.
– Pitäisi tietää yksityiskohdat paremmin, Sauramo sanoo.
Hän kuitenkin arvioi, että sopimuksen poliittinen merkitys on suurempi kuin taloudellinen merkitys.
– Mutta totta kai Suomen näkökulmasta tämä on hyvä tapa antaa vakuus, koska se on realisoitavissa helpommin kuin reaaliomaisuus.
– Varmasti sopimus on sisäpoliittisesti järkevää Suomelle, mutta kommentoin sitä puolta haluttomasti, koska olen talousasiantuntija.