Harmaata taloutta esiintyy useilla elinkeinotoiminnan osa-alueilla, mutta Rakennusteollisuuden RT:n järjestämässä SuomiAreena-tilaisuudessa keskityttiin luonnollisesti rakennusalan ongelmiin.
Rakennustoimisto Pohjola Oy:n toimitusjohtajan Juha Metsälän mukaan laillisesti toimimalla rakennusurakan voittaminen on lähes mahdotonta. Filunkipeliä harjoittava yritys saa 6-8 prosentin hyödyn.
– Se tekee viiden miljoonan urakassa 300 000 – 400 000 euroa ja sillä urakka voitetaan.
Laillisesti toimimalla rakennusurakan voittaminen on lähes mahdotonta.
Jos urakoinnissa ei laillisin keinoin pärjää, yrityksen kannattaa keskittyä omaan tuotantoon. Näin on menetelty Metsälän johtamassa yrityksessä.
Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoi rikollisen talouden tuottavan rakennusteollisuudelle suuren imago-ongelman, jota seuraa laatuongelma. Paljon puhuttu käännetty alv ei tule ongelmia vähentämään, päinvastoin.
– Ensi talvena tullaan näkemään jopa virtuaalirakentamista, Pipatti ennusti.
Toistuva ongelma
Tamperelaiselle mittakirvesmiehelle Kalle Hyötyselle harmaan talouden ilmiöt ovat hyvinkin tuttuja, hän törmää niihin viikoittain. Vaikka hän on pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja ammattiosastonsa puheenjohtaja, ei hänelläkään ole paljon mahdollisuuksia vaikuttaa asioiden kulkuun.
– Paperilla asiat näyttävät olevan kunnossa, mutta todellisuus on sitten toisenlainen.
Hyötynen muistutti harmaan talouden heikentävän myös työttömien työllistämistä. Alalle valmistuvien nuorten työllistyminen vaarantuu, jos työpaikat valuvat pimeästi töitä tekeville.
Kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.) kehui edellisen hallituksen aikaansaannoksia harmaan talouden torjunnassa. Hyötynen oli toista mieltä, mutta rohkeni toivoa, että nykyinen hallitus saisi edeltäjäänsä enemmän konkreettisesti aikaan.
– Viranomaisten välistä tiedonkulkua pitää parantaa ja kiinnijäämisen pelko pitää olla riittävän suuri. Taloudellisilla sanktioilla on myös merkitystä, Sasi pohdiskeli.
Hankinta tökkii
Julkiset hankinnat – joihin rakentaminenkin kuuluu – tuottaa kunnissa suuria ongelmia. Johtaja Kaarina Myyri-Partanen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoi ongelmien todellisen laajuuden tulleen heillekin yllätyksenä. Rahapulaa potevat kunnat ottavat halvimman tarjouksen, joka useimmiten tarkoittaa liittoa harmaan talouden kanssa.
– Nykylainsäädännössä on kieltämättä vähän sitä, että paperilla asiat saadaan näyttämään olevan kohtuullisessa kunnossa. Toivon hallitusohjelman todellista konkretisointia niin, että voidaan tehdä muutakin kuin pelkästään tapahtumien papereihin kirjaamista.
Aluehallintoviraston tarkastajat eivät saa verottajalta sellaista tietoa, joka paljastaisi konnien olinpaikan. Parannusta lienee kuitenkin tulossa, sillä hallitusohjelmassa luvataan lisäresursseja harmaan talouden torjuntaan. Lisäksi nykyhallituksella näyttäisi olevan halua ja intoa lainsäädännössä olevien aukkojen paikkaamiseen.
– Työmaalla täytyy aina tietää, keitä siellä on oikeasti töissä ja minkä firman palveluksessa he ovat. Tästä täytyy lähteä liikkeelle, Myyri-Partanen paalutti.