”Islannin malli sopii vain kahden palkansaajan perheille”
Tasa-arvoministeri Stefan Wallinin (ruots.) levittämä idea perhevapaiden rustaamisesta Islannin malliin ei ota palkansaajakeskusjärjestö SAK:ssa tulta.
– Islannin malli sopii perheille, joissa molemmilla vanhemmilla on kokoaikainen työpaikka, johon palata perhevapailta, sosiaalipoliittinen asiantuntija Katja Veirto perusteli keskiviikkona.
Islannissa perhevapaa on jaettu kolmeen kuuden kuukauden jaksoon, joista yhden pitää isä, yhden äiti ja kolmannen jompikumpi.
Jollei äidillä ole työpaikkaa, ei isän kannata pitää omaa perhevapaajaksoaan ihan taloudellisista syistä.
SAK esittääkin, että perhevapaita pidennettäisiin siten, että toinen vanhemmista voisi olla kotona, kunnes lapsi täyttää vuoden. Nyt perhevapaaetuudet loppuvat lapsen ollessa 9–10 kuukautta vanha. Järjestö ei nimennyt mihin kohtaan jatko lisättäisiin, äitiys-, isyys- vai vanhempainvapaaseen.
– Isyysvapaa on meillä vain kolme viikkoa. Se on liian lyhyt aika, Veirto myönsi.
Kotihoidontuesta
tuli naisille ansa
Perhevapaan pidennys helpottaisi SAK:n mallissa naisten työhön paluuta, kun kotihoidontuen houkuttavuus vähenisi.
SAK muistuttaa, että Suomessa alle 7-vuotiaiden lasten äideistä on töissä 65 prosenttia, Ruotsissa 75 prosenttia.
Meillä äidit jäävät helposti kotiin hoitamaan lastaan kotihoidontuella, sillä päivähoitoon on vaikea saada alle vuoden ikäistä lasta.
– On myös vaikea jättää lapsi päivähoitoon 9–10 kuukauden iässä, kun lapsen vierastamisvaihe on pahimmillaan eikä hän välttämättä osaa vielä kävellä tuetta ja syödä itse, Vierto perusteli.
Isät käyttävät vähän
bonusvapaata
Pohjoismaisessa vertailussa Suomi pärjää heikosti, kun mittariksi otetaan työelämän joustaminen lasten hankinnan mukaan. Parantamisen sijaa on osa-aikaisen päivähoidon järjestämisessä ja byrokratian vähentämisessä.
Veirton mukaan vanhempainvapaan ilmoittaminen kuukausia etukäteen ei toimi nykyisessä kiireisessä työelämässä. Niinpä miehet jättävät käyttämättä mahdollisuutensa vanhempainvapaaseen.
– Yksi mittari on isän ns. bonusvapaa, jonka saa pitäessään osan vanhempainvapaasta. Sitä käytti kaksi vuotta sitten vain 6 000 isää. Hekin olivat pääosin hyvätuloisia.
Suomessa syntyy vuosittain noin 60 000 lasta.
Vakituinen työsuhde
lisää tasa-arvoa
Minna Canthin ja tasa-arvopäivän aattona SAK muistutti, että Suomessa naisten kotiin jääminen pienten lasten takia on uusvanha ilmiö.
– 1990-luvun laman aikana naisilla ei ollut palkkatyötä, johon palata lapsen hoidon jälkeen. Sen jälkeen yhteiskunta on tukenut naisten kotiin jäämistä vakinaistamalla kotihoidontuen, kunnes lapsi on kolme vuotta vanha. Viimeksi korotettiin hoitotukia, apulaisjohtaja Kaija Kallinen muistutti.
Apulaisjohtaja Marja Erkkilä tähdensi, että paras keino lisätä naisten työssäkäyntiä on saada heille vakituinen työsuhde. Naiset jäävät kotihoidontuelle myös, koska heillä ei ole työpaikkaa, johon palata.