Työttömyys pitkittyy ja palkka putoaa
Potkut saanut palkansaaja ei uudelleen työllistyessään yllä välttämättä entiseen ansiotasoonsa. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen erikoistutkijan Tomi Kyyrän ja tutkijan Ossi Korkeamäen mukaan etenkin laman aikaan irtisanottavien palkkatulot putoavat poikkeuksellisen rajusti ja pitkäksi aikaa.
Eniten tulotaso laskee pienituloisimmilla.
– Kun puhumme pienituloisista, he eivät välttämättä ole pienituloisimpia ennen irtisanomista vaan vasta sen jälkeen. Tässä pelissä Musta Pekka jää heikoiten pärjäävälle porukalle, Kyyrä sanoo.
Hänen mukaansa tulotason aleneminen johtuu siitä, että irtisanottavien mahdollisuudet päästä takaisin työuralle ovat muita heikommat.
– Työttömyysjaksot ovat pidempiä ja jos työpaikka löytyykin, se on palkan kannalta huonompi. Myös uramahdollisuudet heikkenevät yleensä pitkäksi aikaa.
Onnekkaimmat
pärjäävät lamassakin
Kyyrä ja Korkeamäki arvioivat tutkimuksessaan irtisanomisten vaikutusta palkkatuloihin vertailemalla pieni- ja suurituloisia irtisanottuja sekä työpaikkansa säilyttäneitä keskenään.
Talous & Yhteiskunta -lehteen kirjoittamassaan artikkelissa tutkijat toteavat, että voimakas tulojen putoaminen tarkoittaa myös suurituloisilla sitä, että irtisanotun on turha unelmoida tulotasosta, johon parhaiten ansaitsevat työpaikkansa säilyttäneet yltävät, vaikka hän työllistyisi suoraan uuteen työpaikkaan.
Kyyrän mukaan hyvinä aikoina onnekkain osa irtisanotuista pärjää työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin ne, joita ei irtisanota. He löytävät nopeasti uuden työpaikan ja saavat entisen tulotasona parissa vuodessa kiinni. Lama-aikana tällaista ei Kyyrän mukaan tapahdu.
Pienituloisilla suuri ja pitkäkestoinen tulojen putoaminen on Kyyran ja Korkeamäen mukaan luonteeltaan huolestuttavampi ilmiö kuin suurituloisilla.
– Se tarkoittaa, että monilla irtisanotuilla on suuria vaikeuksia palata työelämään. Siksi heidän ansiotulonsa jäävät työpaikan löytymisen jälkeenkin selvästi jälkeen jopa kaikkein pienituloisimpien työpaikkansa säilyttäneiden tuloista.
90-luvulla palkat
puolittuivat
Kyyrän mukaan lama-aikana irtisanottujen tuloerot työssä pysyneisiin verrattuna pysyivät heidän tutkimuksessaan vielä seitsemän vuotta irtisanomisten jälkeen.
– Erot ovat todella pitkäkestoisia.
Tutkijat siteeraavat Jukka Appelqvistin selvitystä, jonka mukaan 1990-luvun laman aikana irtisanottujen ansiot putosivat irtisanomista seuranneena vuonna 55–86 prosenttia. Vielä viisi vuotta irtisanomisen jälkeenkin tulot olivat 35–64 prosenttia työpaikkansa säilyttäneiden tuloja pienemmät.
Kyyrän ja Korkeamäen mukaan vuonna 1993 irtisanottujen joukossa nollatulot ja pienet palkkatulot yleistyivät voimakkaasti. Aiemmin noin 20 000 euroa vuodessa ansainneiden tulot putosivat suurella osalla alle 10 000 euroon.
Kyyra ja Korkeamäki tutkivat etenkin 1990-luvun alun laman vaikutuksia tulotasoon. Kyyran mukaan nykyisessä taantumassa seuraukset voivat olla samanlaiset.
– 90-luvulla tuotanto tippui muutamassa vuodessa tosi paljon, mutta kasvoi pian sen jälkeen voimakkaasti.
Kyyra arvelee, että nykyisestä taantumasta kukaan ei voi sanoa, seuraako tästä samaa kuin edellisestä lamasta.
– 90-luvulla markka devalvoitui ja vientiteollisuus alkoi vetää. Euro-aikana devalvaatiosta ei ole apua, kun kansainvälinen talous tökkii.
Voiko tästä talouskriisistä tulla pahempi kuin 90-luvun lamasta?
– On se mahdollista, jos tästä tulee pitkä kansainvälinen taantuma. Jos nyt menee työpaikka alta, se näkyy palkkatuloissa vielä monta vuotta
Kyyrän mukaan irtisanomisen vaikutus palkkaan voi olla seitsemää vuotta pitempikin, jos talous ei elvy.
Hänen mukaansa esimerkiksi Japani juuttui takavuosina pitkässä lamassaan nollakasvuun pitkäksi aikaa.