Ihailemani toveri Ele Alenius lähetti uuden kirjansa luettavaksi. Visionääri kuvaa aiempaa huikeaa kehitystä ja tulevaisuuden näkymiä sellaisella innolla, josta soisi muidenkin ottavan mallia.
Alenius on elänyt monenlaiset vaiheet myös puolueemme historiassa, joutunut riitapukareiden väliin puhumattakaan isosta veljestä, joka yritti ohjata ”kuiskaamalla” Suomen puolueiden toimintaa. Kokonaisvaltainen ajattelu, metsän näkeminen puilta ja vaihtoehtoisten maailmoiden puntarointi onkin politiikan ydinosaamista, jonka Alenius hallitsee hyvin. Lillukanvarsiin takertuminen on liian helppoa politiikan tekoa.
Näitä mietin, kun odotin viime sunnuntaina päätöstä, osallistuuko vasemmistoliitto oikeiston manaamaan Kataisen vasemmistohallitukseen.
Nyt on näytön paikka!
Tuli mieleen, että kansanedustajan roolilla hallituspuolueessa ja oppositiossa on eroa kuin yöllä ja päivällä. Hallituspuolueen edustajat osallistuvat lakien valmisteluun jo siinä vaiheessa, kun ministeriön virkamiehet alkavat niitä muotoilla. Näin yksittäisen kansanedustajan valta kasvaa olennaisesti ja erityisen merkittäväksi rooli muodostuu, jos siviilityö ja -kokemus tuovat asiantuntijaroolin. Jos siihen yhdistetään vielä hyvät henkilökohtaiset neuvotteluvälit muiden hallituspuolueiden kansanedustajiin, ministereihin, poliittisiin valtiosihteereihin ja ministeriöiden virkamiehiin, vaikuttajan rooli on melkoinen.
Lisäksi oman alueen asioihin voi vaikuttaa huomattavasti paremmin hallituspuolueessa.
Olen ollut myös opposition kansanedustajana. Muistan elävästi, kun soitin eräästä lain valmistelusta samalle virkamiehelle, jonka kanssa olin hoitanut asioita aiemmin. Hän totesi vain viileästi, että laki tulee parin kuukauden päästä eduskuntaan, joten siellä voit sitten jättää vastalauseen. Näin se menee: valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä.
Eduskunnan valiokunnassa hallituspuolueiden kansanedustajat arvioivat, muutetaanko lakia vai ei. Opposition edustajat istuvat oven ulkopuolella ja tulevat kuuntelemaan päätöksen. Mitä vaikeammat talouden ajat ovat, sitä tiukempi on hallituspuolueiden ote valmistelussa.
Jo hallitusneuvotteluiden aikana Paavo pääsi sanomaan sata kertaa tavoitteemme julkisuuteen, olemme siis olemassa. Oppositiossa persujen takataskussa olisimme täysin näkymättömiä, emme pystyisi tekemään edes välikysymystä.
Sunnuntaina yhteiskokous päätti osallistua hallitukseen ja olen tyytyväinen siihen. Toivon, että hallitukseen menoa vastustaneet kansanedustajat kunnioittavat demokraattista päätöstä ja ajattelevat ensisijaisesti puolueen tulevaisuutta. Nyt ministerit ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja joutuvat yli puolet media-ajasta selittelemään riitelevää puoluetta.
Tulevaisuuden tekijöitä ovat ne, jotka tarttuvat töihin ja tekevät todeksi hallitusohjelman hyvät kirjaukset. Vilpittömät onnittelut ministereillemme Paavolle, Merjalle sekä kansanedustajillemme ja koko neuvotteluporukalle. Nyt on näytön paikka!
Kirjoittaja on oululainen kaupunginvaltuutettu.