Sanat jotka säilyvät 21
Täällä Pohjantähden alla -trilogian toisen osan alussa uusi elämänjärjestys vakiintuu Koskelaan, mutta maailma on menossa sekaisin.
Romaani kattaa vuodet 1912–1922. Sen kuudennessa luvussa alkaa ensimmäinen maailmansota, jonka johdosta Jussi kätkee rahansa välikaton täytteisiin. Akseli saa hänet hakemaan ne pois pelottelemalla tulipalolla. Kolmantena päivänä sodan syttymisestä Jussi käy ostamassa hautapaikat itselleen ja Almalle. Jollei sitten ole mitään kun tarvitaan… On edes hauta varattuna sitten kumminkin.
Romaanin keskiössä on silti toinen sota, vuoden 1918 tapahtumat, joiden nimeksi on vakiintunut sisällissota.
Akseli Koskelasta tulee punapäällikkö, mutta väkivallattomuuden puolesta puhunut räätäli Halme joutuu monen muun pentinkulmalaisen kanssa montun reunalle, kun valta keväällä 1918 vaihtuu. Akseli sen sijaan palaa kansalaisluottamuksensa menettäneenä kotiin vankileiriltä vuonna 1922.
Yrjö Varpio kertoo Linna-elämäkerrassa kirjailijan tehneen huolellista pohjatyötä sisällissotaa kuvatessaan. Hän luki aihetta käsitteleviä tutkimuksia ja käsikirjoituksen asiatietoja kommentoi tohtori Juhani Paasivirta, jonka 1918-teos oli ilmestynyt vuonna 1957.
Mutta aivan keskeisiä Väinö Linnalle olivat myös kansanihmisten kertomukset Urjalasta, jonka Honkolan kylä on Pentinkulman esikuva. Yksi tärkeä lähde oli vuonna 1887 syntynyt honkolalainen muurari Kalle Halme, joka oli kuulunut punakaartin esikuntaan ja saanut elinkautisen kuritushuonerangaistuksen.
Halmeen (!) kertomuksen pohjalta räätäli Halmeen yhdeksi, mutta vain yhdeksi, esikuvaksi muodostui Honkolan koulun opettaja Kaarlo Saxman, joka oli siirtynyt vanhasuomalaisista sosialisteihin. Punakaartin perustamista Saxman vastusti, mutta osallistui punaisten siviilihallintoon ja oli yksi ensimmäisistä teloitetuista sodan jälkeen.
Myös monilla muilla pentinkulmalaisilla oli vastineensa todellisessa Honkolan kylässä Urjalassa, jossa muuten on nähtävyytenä keskeiset Pentinkulman rakennukset Koskelan torppaa ja työväentalon kivijalkaa myöten.
Julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 25.9.2009