Suuri osa kansasta haluaa muutosta politiikan suuntaan. Jos ei muu, niin ainakin tämä tuli selväksi viime sunnuntain historiallisissa eduskuntavaaleissa. Sen verran massiivisia olivat etenkin päähallituspuolue Keskustan tappio ja opposition Perussuomalaisten voitto.
Muutoksen sisältö jäi sen sijaan epämääräisemmäksi. Syyt äänestää Perussuomalaisia olivat luultavasti eri äänestäjillä hyvinkin erilaisia: vaalirahasotkut, EU:n kriisimaiden tukeminen, köyhän kansanosan ahdinko tai jäsentymätön halu näpäyttää pitkäaikaisia valtapuolueita.
Etenkin Jussi Halla-ahon iso äänisaalis kertoo myös maahanmuuttajavastaisuuden merkittävästä osuudesta protestissa. Läpi meni hänen lisäkseen useita muitakin ”Nuivan vaalimanifestin” allekirjoittajia. Manifestissa vaaditaan ”monikultturismista” luopumista ja kiristyksiä maahanmuuttajien oikeuksiin. Köyhien asettaminen toisia köyhiä vastaan toimi valitettavan hyvin.
Köyhien asettaminen toisia köyhiä vastaan toimi valitettavan hyvin.
Suurista eroista huolimatta Perussuomalaisten vaaliohjelmassa oli myös samansuuntaisia vaatimuksia kuin Vasemmistoliitolla: muun muassa pääomaveron kiristäminen, varallisuusveron palauttaminen, harmaan talouden kitkeminen sekä kielteinen kanta arvonlisäveron korotukseen ja palkkaverojen alentamiseen.
Siirtymät vaaleissa olivat niin massiivisia, että jos politiikassa mikään ei tämän jälkeen muutu, on syytä epäillä koko demokratiamme toimivuutta. Hallituspolitiikka on kuitenkin kompromissien tekemistä. Hallitusohjelmassa Perussuomalaisten linjaukset näkynevät huomattavasti laimennettuina. Sama pätee tietysti kokoomukseen ja SDP:hen, jos nämä kolme puoluetta hallituksen lopulta muodostavat.
Odotettavissa voi olla hivenen aiempaa sosiaalisempaa politiikkaa. Mikäli työttömyys kuitenkin pysyy korkeana, työelämän tahti kireänä, perusturvan taso surkeana ja julkisten palvelujen kurjistuminen jatkuu, ihmiset alkavat etsiä toisenlaisia väyliä muutokseen.
Presidentti Tarja Halonen totesi vaalitulosta kommentoidessaan muutoksen merkitsevän Suomessa ”sitä, että rynnätään vaaliuurnille eikä kaduille”. Jos eriarvoisuus kärjistyy, onko näin myös jatkossa?
Oikeistopopulistien voimin on tuskin missään luotu tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Vasemmistoliiton yllätysjytky Helsingissä, kannatuksen kasvu 3,7 prosentilla, osoitti, että muutoshalu voi kanavoitua toisinkin. Seuraavissa vaaleissa sama saatetaan nähdä valtakunnallisella tasolla. Se vaatii puolueaktiiveilta kovaa ja pitkäjänteistä työtä sekä jatkuvaa yhteyttä tavallisiin äänestäjiin ja kansalaisyhteiskuntaan.