Arkkipiispan mukaan Jumala on edelleen ajankohtainen
Jumala näyttää olevan hyvissä voimissa, ainakin, jos katsoo viimeaikaista keskustelua. Arkkipiispa Kari Mäkisen mukaan Jumalan ajankohtaisuus näkyy yhteiskunnallisessa keskustelussa monella tavalla.
– Ensinnäkään uskonnot eivät ole kadonneet mihinkään. Niiden merkitys on otettava maailmanpoliittisesti huomioon. Monille ihmisille Jumala on todellisuutta, Mäkinen toteaa.
Mäkisen mukaan ihmisuskon optimismi on kadonnut viime vuosisadan aikana muun muassa sotien vuoksi.
– Ihmisusko on joutunut kyseenalaiseksi. On kysytty, onko ihminen kykenevä hallitsemaan todellisuutta. Tällä hetkellä etenkin ekokatastrofien uhka tuo sen konkreettisella tavalla esiin.
Jumalan ajankohtaisuus näkyy Mäkisen mukaan lisäksi uskonnon ja tieteen välisessä jatkuvassa keskustelussa.
– Jumala ei ole kadonnut älyllisestäkään keskustelusta. Erityisesti uusateismi on noussut näkyvään rooliin.
”Ateistin pitäisi määritellä jumalakuvansa”
Tieteen ja uskonnon suhteeseen perehtyneen tutkijan Aku Visalan mukaan ateismista puhuttaessa ongelmana on helposti se, että puhutaan monesta eri asiasta.
– Ateismi voidaan määritellä niin monella tavalla. On epäselvää, mikä ateistien jumalakuva on. Pitäisi ensin määritellä, mikä jumala on, jotta voidaan todeta, ettei häneen uskota, Visala kiteyttää.
Visalan mukaan ateistit pyrkivät kritisoimaan perinteistä teismi-käsitettä: sitä, että on olemassa jumala tai jumalia.
– Monet teologit eivät näe tätä käsitettä omanaan ja sen seurauksena kritiikki menee ohi maalista, Visala toteaa.
Uskonnonfilosofian suosio kasvaa
Uskonnonfilosofian suosio on kasvanut viime aikoina sekä tutkijoiden että yleisön piirissä.
– Vielä 30 vuotta sitten uskonto oli filosofiassa teema, josta ei voinut kirjoittaa saamatta varsin kyseenalaista mainetta. Nyt uskonnonfilosofia elää nousubuumia. Monet teologit ovat alkaneet omaksua filosofisia menetelmiä, Visala kertoo.
Viime aikoina filosofisissa keskusteluissa ovat hänen mukaansa puhuttaneet erityisesti maailmankaikkeutta tutkivan kosmologian löydökset. Teorioiden mukaan esimerkiksi tähdet eivät olisi syntyneet, jos alkuräjähdyksen voima olisi ollut liian pieni tai liian suuri.
– Jos tähtiä ei olisi syntynyt, ei olisi myöskään elämää. Tätä pidetään todisteena Jumalan olemassaolosta.
Kyseinen teoria on Visalan mukaan esimerkki tieteen ja uskonnon päällekkäisyydestä.
– Kysytään aina, tukeeko vai vastustaako tiede uskontoa. Tässä tapauksessa se tukee sitä.
Arkkipiispan mukaan kirkko haluaa antaa tilaa keskustelulle, joka kysyy kaikkein vaikeimpia kysymyksiä.
– Tilaa annetaan kysyä kaikkein kipeimpiä kysymyksiä. Ihmisen paikka on tajuta, että niin tiede kuin uskokin edellyttävät nöyryyttä elämän edessä.
Mäkisen mukaan kiinnittyminen Jumalaan voi tapahtua myös ateismin kautta.
– Joskus tuntuu, että ateismissa Jumala otetaan enemmän todesta kuin silloin, kun siihen uskotaan itsestään selvästi.
uutiskirje 