Puoluekannatusta mittaavien mielipidetutkimusten korjauskertoimet antavat luotettavan tiedon mittausajankohdan tilanteesta, toteaa Tampereen yliopiston professori emeritus Pertti Suhonen. Hän on yksi maamme johtavista mielipide- ja mediatutkimuksen asiantuntijoista.
Perussuomalaisten kova kannatus ei ole kupla. Korjatut kannatusluvut antavat Suhosen mukaan varsin totuudenmukaisen kuvan tilanteesta.
Korjauskertoimet otettiin käyttöön Suomessa 1950-luvulla. Niillä korjataan otoksen epätarkkuudet ja virheet. Ilman korjausta otoksen mittaustulos poikkeaisi eri puolueiden kohdalla eri tavalla ja eri syistä todellisesta kannatuksesta.
– Ihmiset kertovat eri tavalla puoluekantansa. Toiset kertovat sen totuudenmukaisesti, toiset eivät. Jotkut muistavat väärin tai eivät vastaa lainkaan kysymykseen. Myös otoksessa on usein systemaattista vinoutumaa, joka suosii toisia puolueita.
Tutkimuksen raakajakaumaa korjaava kerroin saadaan suhteuttamalla koko kyselyssä ilmoitettu aiempi puoluekannatus edellisten vaalien todellisiin kannatuslukuihin. Suhteutus tehdään jokaisen puolueen kohdalla erikseen.
Puolueen korjauskerroin on suurempi kuin yksi, jos vastaajat ovat totuuden vastaisesti kieltäneet aiemman kannatuksensa kyseiselle puolueelle. Vastaavasti liian suureksi ilmoitetun aiemman kannatuksen saanut puolue saa korjauskertoimekseen ykköstä pienemmän luvun.
– Aikoinaanhan näitä korjauskertoimia kutsuttiin kommunistikertoimiksi juuri sen takia, että Skdl kärsi kaikissa kannatusmittauksissa ellei niitä korjattu.
Asiasta lisää Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 8.4.2011.
uutiskirje 
