Perustuloa tarvitaan Vasemmistoliiton mukaan, koska Suomen sosiaaliturva ei enää vastaa tasoltaan elinkustannuksia. Se ei vastaa rakenteellisesti myöskään työelämän haasteisiin. Tuloerot ovat kasvaneet nopeammin kuin yhdessäkään toisessa vauraassa maassa. Perusturva on jäänyt jälkeen ansiotulojen kehityksestä ja epäsäännöllisissä työsuhteissa olevien on vaikea selvitä sosiaaliturvan viidakossa.
Takuueläkeläisiä lukuunottamatta riittävät perusturvan varassa elävien tulot kattamaan vain noin kaksi kolmasosaa kuluttajatutkimuskeskuksen selvityksen mukaisesta kohtuulliseksi katsottavasta minimikulutuksesta.
Myös työtätekevien köyhyys on lisääntynyt ja kasvava osuus ansiotulon saajista joutuu hakemaan toimeentulotukea, koska ansiot ovat liian pienet ja koska työsuhteet ovat lyhyitä tai epäsäännöllisiä.
Yhtenäistetyn perusturvan piiriin kuuluisivat työttömät, pientä eläkettä saavat ja sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan oikeutetut, sekä opintorahaa, kotihoidontukea ja yrittäjien starttirahaa saavat.
Sidonta ansioindeksiin
Perusturvan yhtenäistämisen rinnalla järjestelmää yksinkertaistettaisiin muutoinkin ja siihen liittyviä työn vastaanottamisen esteitä poistettaisiin. Ansiotulon perusturvaa vähentävää vaikutusta lievennettäisiin ja työttömyysturvan odotusaikoja lyhennettäisiin. Toimeentulotuki säilytettäisiin edelleen viimesijaisena turvana ja sen perusosaa nostettaisiin 620 euroon.
Jotta perusturva seuraisi jatkossa ansioiden kehitystä eikä kuilu perusturvan varassa elävien ja muun väestön välillä enää pääsisi kasvamaan, olisi se sidottava ansioindeksiin.
Perusturvaa parannettaisiin myös poistamalla perusterveydenhuollon asiakasmaksut ja asettamalla lääke- ja muille terveydenhuollon kustannuksille yhteinen 650 euron katto. Asumistukea parannettaisiin edellyttämällä, että kohtuulliset asumiskustannukset ovat enintään neljännes perheen käytettävissä olevista tuloista.
Pienin askelin perustuloon
Asiakirjassa hahmotellaan jo seuraavaa askelmaa perusturvasta perustuloon. Samalla kun perusturvaa korotetaan inhimilliselle tasolle tulee sen rakennetta muuttaa kohti perustuloa. Vasemmistoliitto esittääkin pienin askelin toteutettavaa muutosta pois nykyisestä järjestelmästä.
Se tarkoittaa asteittaista siirtymistä riittävän toimeentulon mahdollistavaan perustuloon yhtenäistämällä perusturvajärjestelmää, korottamalla minimietuuksia ja lisäämällä positiivista kannustavuutta. Asumis- ja toimeentulotuki säilytettäisiin erillisinä tukimuotoina ja niitä parannettaisiin.
Perustulolla tarkoitetaan jokaiselle automaattisesti maksettavaa säännöllistä etuutta, joka on riippumaton saajan muista tuloista. Sillä korvataan kokonaan tai osittain syyperusteinen sosiaaliturva. Perustulo auttaa korjaamaan sosiaaliturvajärjestelmämme vastaamaan 2000-luvun työelämän haasteisiin. Se tarjoaa vision uudesta oikeudenmukaisesta, tasa-arvoisesta ja yksilöllisyyttä kunnioittavasta 2000-luvun hyvinvointivaltiosta.
Vasemmistoliiton malli tarkoittaa siirtymistä 620 euron suuruiseen universaaliin, ansioindeksiin sidottuun, kaikille maksettavaan perustuloon. Sen päälle olisi mahdollista hakea syyperusteisesti määräytyvää 130 euron etuutta, jolloin perusturvan kokonaistaso olisi 750 euroa.
Hyötyjinä köyhimmät
Vasemmistoliiton mielestä siirtyminen perustuloon on taloudellisesti mahdollista ja siirtyminen tulisi aloittaa alkavalla vaalikaudella. Perusturva ja perustulo yhdessä merkitsisivät noin 2,7 miljardin tulonsiirtoa kotitalouksien välillä, ja siitä hyötyisivät perusturvan varassa eläjät, epäsäännöllistä ja osa-aikaista työtä tekevät ja pienipalkkaiset.
Keskituloisella veroprosentin korotus vastaisi perustuloa, jolloin henkilön käteen jäävä tulo pysyisi ennallaan. Suurituloisten veronkorotus olisi vähän enemmän kuin heidän saamansa perustulo.
Asiakirjan on valmistellut Vasemmistoliiton perusturvan ja -tulon työryhmä. Työryhmä työskenteli Jouko Kajanojan johdolla.