Valtiovarainministeriön työryhmä julkisti perjantaina esityksensä siitä, millä tavalla valtion menojen kurissapitämiseksi luotua talousarvioiden kehysjärjestelmää pitäisi kehittää.
Kehyksissä määritellään, miten suuriksi valtion menot saavat nelivuotiskaudella kasvaa kullakin toimintalohkolla. Rahoja voidaan raamien sisällä pysyen siirtää kohteesta toiseen.
Työryhmä laati tuleville hallitusneuvottelijoille myös valmiin kirjauksen siitä, mitä sen pitäisi kirjoittaa kehyksistä hallitusohjelmaan. Esityksestä puuttuu vain summa, miten suuret valtion menot saavat olla vuonna 2015.
Tosin se lähtökohta on selvä, että menojen pitäisi pienentyä eikä kasvaa. Menojen leikkauksista pitäisi päättää jo hallitusneuvotteluissa, koska myöhemmin se on vaikeaa. Leikkauksia pitäisi tehdä vielä vähän yläkanttiin, koska uusia rahareikiä seuraavina vuosina löytyy kuitenkin.
Sen sijaan mahdollisista menojen lisäyksistä olisi työryhmän mielestä hyvä päättää vasta myöhemmin.
Isot liikennehankkeet ohjelmaan
Tähän asti kehykset ovat kattaneet kolme neljäsosaa valtion talousarviosta. Ulkopuolella ovat olleet suhdanteiden mukaan vaihtelevat menot kuten työttömyyskorvauksiin menevät rahat ja eräät rahastot.
Työryhmä esittää, että kattavuutta lisättäisiin lukemalla myös Kelalle menevät rahat sekä Valtion asuntorahasto ja Maatilatalouden kehittämisrahasto mukaan kehyksin.
Työryhmä haluaa hallituksen päättävän ohjelmassaan myös suurimmista liikenne- ja muista vastaavista hankkeista. Niihin menevät rahat sisällytetään kehyksiin, oli rahoitustapa mikä tahansa. Samoin olisi kerrottava se, miten paljon menoja ne seuraavilla vaalikausilla mahdollisesti aiheuttavat.
Myöhemmin esille nouseviin vastaaviin hankkeisiin kehyksiin pitäisi varata könttäsumma rahaa, jonka pitää riittää.
n
Olli Rehn hallitusneuvotteluihin?
Tähän asti Suomessa hallitusohjelmaan kirjatuissa menosäännöissä on ollut toteamus, että jos valtiontalouden alijäämä uhkaa ylittää tietyn rajan, hallitus ryhtyy välittömästi toimiin joko tulojen lisäämiseksi tai menojen karsimiseksi.
Nyt valtiovarainministeriön työryhmä esittää, että tällaista kirjausta ei enää tehtäisi. Talouskriisin iskiessä Vanhasen hallituksen ohjelmassa ollut 2,5 prosentin raja olikin pakko unohtaa nopeasti.
Hallitus kuitenkin sitoutui pari viikkoa sitten pidetyssä euromaiden johtajien kokouksessa, että kukin maa kirjaa itselleen sopivalla tavalla lakiin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa sovitut finanssisäännöt. Niiden mukaan koko julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää kolmea prosenttia eikä velan määrä 60 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen.
Valtion talousarviokehyksiä pohtinut työryhmä ei tähän sitoumukseen ottanut minkäänlaista kantaa. Työryhmän mielestä Suomessa poliittisiin sitoumuksiin perustuva kehysmenettely on toiminut suhteellisen hyvin.
Työryhmän puheenjohtaja, valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Hannu Mäkinen tunnusti, että hän ei ole lakisääteisen menettelyn ystävä.
– Mutta jos sellainen määräys tulee, niin sitten se tehdään.
Euromaiden päämiehet sopivat myös, että EU:n komissiolla on ”mahdollisuus tulla kuulluksi tarkasteltaessa yksittäisiä finanssipoliittisia sääntöjä ennen niiden hyväksymistä sen varmistamiseksi, että ne ovat yhteensopivia EU:n sääntöjen kanssa ja tukevat niitä”.
Jos Suomessa aiotaan pitäytyä vain hallitusohjelmaan kirjatuissa menosäännöissä, EU-komissaari Olli Rehniltä pitäisi pyytää siunaus ennen kuin hallitusohjelma menosääntöjen osalta hyväksytään.