Työurien jatkamista ja työeläkkeiden rahoitusta selvittäneet työryhmät ovat saaneet vihdoin loppuraporttinsa valmiiksi. Paksut nivaskat sisältävät paljon erilaisia vaihtoehtoisia laskelmia, mutta eivät kuitenkaan konkreettisia ehdotuksia.
Työmarkkinajärjestöjen pitäisi näiden papereiden pohjalta kuitenkin löytää yhteinen linja ennen huhtikuun lopulla alkavia hallitusneuvotteluja. Ei onnistu, sillä niin kaukana eri osapuolet ovat toisistaan. Aika monista toimenpiteistä – kuten työkyvyttömyyden ehkäisystä, ammattitaidon kehittämisestä ja työhyvinvointiin satsaamisesta – on toki yhteisymmärrys ja niiden osalta voidaan edetä, mutta se suuri kysymys, eli yleisen eläkeiän nostaminen, jää tänä keväänä kyllä ratkaisematta.
Loppuhenkosiaan vetelevä Kiviniemen porvarihallitus ei enää eläkkeiden kanssa askaroi. Vaalitaiston käynnistyttyä se on ylipäätään kykenemätön tekemään mitään poliittisia päätöksiä. Kevään kuukaudet se toimii toimitusministeristönä hoitaen juoksevat asiat alta pois.
Uusi, vaalien jälkeen valittava hallitus ei ole sidottu edeltäjänsä linjauksiin. Sen ei myöskään ole pakko ottaa huomioon työmarkkinajärjestöjen mielipiteitä esimerkiksi eläkeiän nostamisesta. Uusi hallitus voi halutessaan viedä eduskunnan päätettäväksi myös eläkeiän nostamisen. Ainakin kokoomus ajaa eläkeiän nostamista.
Onko työmarkkinajärjestöjen mielipiteen sivuuttaminen sitten järkevää, onkin jo ihan toinen juttu? Palkansaajajärjestöt ovat jo aiemmin ilmaisseet olevansa valmiit vastustamaan eläkeiän nostamista kovinkin ottein vaikka yleislakolla.
uutiskirje 
