Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Andersson arvioi, että Euroopan unionin komission suunnitelmat asettaa puolustusmenot EU:n alijäämä- ja velkasääntöjen ulkopuolelle on hyvä alku unionin talousrakenteiden kehittämiselle.
– Vielä tärkeämpää olisi luopua taloussäännöistä myös muiden Euroopan tulevaisuuden kannalta kriittisten investointien turvaamiseksi esimerkiksi koulutuksessa ja vihreässä siirtymässä, hän sanoo tiedotteessaan tiistaina.
Muutoksia tulossa
”Euroopan tulevaisuuden turvaamisessa ei ole kyse vain sotilaallisesta puolustuksesta”.
Eurooppalaiset valtiovarainministerit ovat tällä viikolla aloittaneet keskustelut EU:n puolustuksen rahoittamisesta tulevina vuosina. Tänään tiistaina kokouksessa käsitellään muutoksia EU:n taloussääntöihin, jotta jäsenvaltiot voivat kasvattaa puolustusmenojaan rikkomatta velka- tai alijäämäsääntöjä.
Taloussäännöt uudistettiin noin vuosi sitten, mutta niistä joudutaan jo nyt joustamaan vaikean poliittisen tilanteen vuoksi.
– Toisin kuin Kiinassa tai Yhdysvalloissa, EU:n tiukkaan talouskuriin perustuvat säännöt hidastavat ja estävät elintärkeitä investointeja, Andersson arvioi.
– Euroopan tulevaisuuden turvaamisessa ei ole kyse vain sotilaallisesta puolustuksesta. Esimerkiksi eksistentiaaliseen ympäristökriisiin ja investointivajeeseen vastaavat vihreän siirtymän investoinnit olisi ollut mahdollista jättää jo neuvotteluvaiheessa sääntöjen ulkopuolelle.
Heikentävät kilpailukykyä
Uusia finanssipolitiikan sääntöjä on kritisoitu muun muassa siitä, että ne pakottavat jäsenmaita tiukalle sopeutuskuurille ja heikentävät EU:n taloudellisen kehityksen mahdollisuuksia ja kilpailukyvyn parantamista.
Andersson arvioikin, että mikäli kaikki sääntöjen mukaan liian velkaantuneet jäsenmaat pyrkivät samaan aikaan leikkaamaan menojaan, on riskinä jopa uusi eurokriisin kaltainen romahdus.
– Säännöt asettavat osan jäsenmaista täysin kohtuuttomaan tilanteeseen, hän toteaa ja arvioi, että esimerkiksi Suomelta vaaditaan mahdollisesti EU:n jyrkintä sopeutuskuuria.
– Elämme erilaisten toisiinsa kietoutuvien kriisien ja murrosten aikaa, johon vastaaminen vaati valtavasti julkisia investointeja. Uuteen maailmaan sopeutuminen edellyttää aktiivista politiikkaa ja välttämättömät investoinnit mahdollistavia sääntöjä.
Hän korostaa, että EU:n on aika valjastaa taloudellinen voimansa laajemman turvallisuuden takaamiseen niin valtiollisen suvereniteetin, inhimillisen hyvinvoinnin kuin ekologisen kestävyyden kannalta.
– Se edellyttää myös EU:n taloudellisten rakenteiden muovaamista tätä tehtävää tukeviksi.
uutiskirje 