Viimeksi kuluneiden kahden kolmen vuoden aikana työttömyys on ollut Euroopan unionissa ennätyksellisen vähäistä. Viime joulukuussa koko EU:n työttömyysaste oli 5,9 prosenttia ja euromaiden 6,3 prosenttia. Yhtä matalia lukuja saa hakea kaukaa, finanssi- ja eurokriisiä edeltävältä ajalta.
Suomessa on kuitenkin toisin. Suomen kausitasoitettu työttömyysaste – 8,7 prosenttia – oli joulukuussa EU-maiden kolmanneksi korkein Espanjan ja Kreikan jälkeen. Kuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli 322 000, mikä on 24 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Viimeksi työttömyys on kivunnut yli 300 000:n tiukimpien koronarajoitusten aikaan.
– Suomen työllisyyskehitys on eriytynyt selvästi muusta euroalueesta viimeisen kahden vuoden ajan, vahvistaa johtava tutkija Ohto Kanninen Työn ja talouden tutkimus Laboresta.
Korkotaso Suomelle haitallinen
Syitä voi Kannisen mukaan hakea paristakin suunnasta. Yksi keskeinen tekijä on Euroopan keskuspankin rahapolitiikka.
– Suomessa asuntolainat ovat yleensä vaihtuvakorkoisia. Korkojen nousu on vaikuttanut rajummin kotitalouksiin kuin maissa, joissa asuntolainat ovat useammin kiinteäkorkoisia.
Muutenkaan korkojen nostaminen ei ole ollut Suomen taloustilanteen kannalta optimaalista.
– Koska Suomen paino eurotaloudessa on aika pieni, rahapolitiikka ei aina osu Suomen kannalta kohdilleen. Osa työttömyyden noususta saattaa johtua siitä, että eurojärjestelmä ei tällä hetkellä palvele Suomen taloutta parhaalla tavalla, Kanninen arvioi.
Myös taloustieteen professori Niku Määttänen Helsingin yliopistosta arvioi kireän rahapolitiikan yhdeksi keskeiseksi syyksi työttömyyden nousuun.
– Kun on yhteinen rahapolitiikka, ainahan se on jollekin maalle vähän liian kireää ja jollekin turhan löysää. Nyt sanoisin, että Suomessa se on ollut vähän aikaa turhan kireää.
Tämä on Määttäsen mukaan näkynyt etenkin rakennusinvestoinneissa.
– Meillä on viime vuosina aika paljon rakennettu, ja viimeisen puolentoista vuoden aikana rakentaminen on tullut nopeasti alas.
Lisäksi Venäjä-pakotteet ovat Määttäsen mukaan vaikuttaneet enemmän Suomen kuin useimpien muiden euromaiden talouteen.
Leikkaukset heikentävät ostovoimaa
Toinen suunta, josta selityksiä korkealle työttömyydelle voi etsiä, on kotimainen talouspolitiikka. Petteri Orpon (kok.) hallitus kirjasi ohjelmaansa tavoitteen 100 000:sta uudesta työllisestä vaalikauden loppuun eli kevääseen 2027 mennessä. Työllisten määrä on tähän mennessä kuitenkin päinvastoin vähentynyt noin 50 000:lla hallituskauden alusta, kesäkuusta 2023.
Vaikka Suomella ei rahaliiton jäsenenä ole omaa keskuspankkipolitiikkaa, Kannisen mukaan valtio voisi finanssipolitiikallaan pyrkiä korjaamaan korkeiden korkojen kielteisiä työllisyysvaikutuksia ja tasoittamaan suhdanteita. Hän huomauttaa kuitenkin, että tämä olisi ristiriidassa budjetin tasapainottamisen kanssa, jota hallitus vahvasti painottaa. Tosin sekään tavoite ei ole edennyt, vaan budjettialijäämä on entisestään kasvanut.
Hallitus laskee työllisyyspolitiikassaan paljolti sosiaaliturvaleikkausten varaan. Esimerkiksi työttömyysturvan heikennyksiä perustellaan työhön kannustamisella.
Vaikutukset työllisyyteen voivat olla kuitenkin jopa päinvastaisia. Kanninen muistuttaa, että pienituloisimpien toimeentulosta leikkaaminen on kokonaisuudessaan pois ostovoimasta, koska he kuluttavat käytännössä kaikki tulonsa.
– Samaan aikaan on tehty veronalennuksia hyvätuloisille ja lisätty Kela-korvauksia. Hyvätuloisten rahat saattavat mennä säästöön.
Tällainen tulojen uudelleenjakaminen on Kannisen mukaan voinut heikentää kokonaiskysyntää ja sitä kautta työllisyyttä.
Keppi ei tehoa
Niku Määttäsen mukaan sosiaaliturvaleikkausten työllisyysvaikutukset ovat epävarmoja ja niiden toteutuminen vie aikaa. Myöskään suhdannetilanne ei ole otollinen.
– Ideaalista olisi ajoittaa tällainen toimenpide tilanteeseen, jossa työllistyminen on helpompaa.
Töihin patistaminen ei auta, jos työpaikkoja ei ole riittävästi tarjolla. Julkisuudessa on ollut esillä tapauksia, joissa yhteen tavalliseen työpaikkaan on ollut satoja hakijoita. Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski kertoo työttömistä, jotka ovat lähettäneet jopa tuhansia työhakemuksia eikä yksikään ole tärpännyt.
– Se on pieni joukko työttömistä, jolla ei ole niin sanotusti motivaatiota. Työttömyys itsessään on tragedia, ei siihen hallituksen lisätoimia tarvita.
Osa työttömistä on myös tosiasiassa työkyvyttömiä terveysongelmien vuoksi.
– Siellä on sellaista joukkoa, joka ei kuulu enää tämän hetken työvoimareserviin. Leikkaukset ainoastaan lamaannuttavat heitä lisää, saavat elämän totaalisesti solmuun, Haapakoski toteaa.
Köyhät köyhtyvät
Ekonomistit Otto Kyyrönen ja Ralf Sund osoittivat Kalevi Sorsa -säätiölle tekemässään selvityksessä marraskuussa, että valtiovarainministeriön laskelmissa hallituksen toimien työllisyysvaikutuksista on huomattavia puutteita ja epävarmuustekijöitä. Ne nojautuvat vanhoihin, toisenlaisissa tilanteissa tehtyihin tutkimuksiin, ja leikkausten kielteiset vaikutukset ostovoimaan on jätetty huomioimatta. Kyyrösen ja Sundin vaihtoehtolaskelmassa työllisyyden lisäys on arvioidun 74 000:n sijasta vain 13 000.
Kanninen muistuttaa, että työttömien toimeentulon leikkauksissa mahdollinen työllisyysvaikutus on lopulta sivuseikka.
– Päävaikutus on aina se, että heikoimmassa asemassa olevat köyhtyvät ja kärsivät.
Merkittävämpää työllisyyden kannalta on Kannisen mukaan se, että kaikki pidetään mukana yhteiskunnassa ja kaikki oppivat tarpeellisia tietoja ja taitoja.
Pitkäaikaistyöttömiä yli satatuhatta
Niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin vakavinta on pitkäaikaistyöttömyys. Viime lokakuussa yli vuoden työttömänä olleiden määrä nousi yli sadantuhannen, ensimmäistä kertaa kahteen ja puoleen vuoteen. Joulukuussa heitä oli lähes 110 000.
– Kun on korkea kokonaistyöttömyys, myös pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa, samoin nuorisotyöttömyys. Tärkeintä olisi siksi pitää kokonaistyöttömyys matalana, Ohto Kanninen toteaa.
– Jos halutaan matala työttömyys, on oltava stabiili talous ja vähän sokkeja. Jos sokit tulevat ulkopuolelta, tarvitaan hyvin johdettua ja proaktiivista suhdannepolitiikkaa.
Pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa kunnat ovat entistä keskeisemmässä asemassa, koska työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyi tämän vuoden alussa TE-toimistoilta kunnille. Jukka Haapakoski toivoo kuntien ottavan käyttöön uusia työkaluja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi.
– Helsingissä on kehitetty palkkatuen lisäksi oma Helsinki-lisä, jolla voidaan työllistää pitkäaikaistyötön vuodeksi. Jotain tällaista toivoisin muiltakin kunnilta.
Työllisyys huomioitava Puolustusvoimissakin
Kunnissa tärkeitä ovat Haapakosken mukaan työllistämiseen johtavat koulutusohjelmat sekä muuntokoulutukset. Kunnat ja hyvinvointialueet voisivat myös suoraan työllistää pitkäaikaistyöttömiä avustaviin töihin.
– Tarvetta on esimerkiksi kouluavustajille tai kotiavun työntekijöille.
Niin kuntien kuin hyvinvointialueiden ongelmana on rahoituksen puute.
– Valtion rahoitus olisi hyödyllistä. Hallituksen pitäisi nähdä tämä ongelma riittävän merkittäväksi, jotta se laittaisi siihen rahaa. Ihmiset ovat todella hädässä, Haapakoski korostaa.
Ainoa sektori, johon valtio on viime aikoina huomattavasti lisännyt panostuksia, on maanpuolustus. Haapakoski toivoo, että siellä huomioitaisiin myös työllisyysnäkökohtia.
– Sinne tarvittaisiin kohdennettua pitkäaikaistyöttömien työllistämistä. Julkisissa hankinnoissa tulee olla myös sosiaalisia kriteerejä, Haapakoski muistuttaa.
Naisvaltaiset alat vaikeuksissa
Viimeaikaisessa työttömyyden kasvussa on vielä yksi kiinnostava ilmiö: se koskettaa naisia huomattavasti enemmän kuin miehiä. Joulukuun työttömyyslukujen mukaan naisten työttömyysaste kasvoi vuoden takaisesta 1,5 prosenttiyksikköä, kun miehillä kasvu oli 0,6 prosenttiyksikköä. Työllisten naisten määrä puolestaan väheni 48 000:lla ja miesten vain 8 000:lla.
Jäljet johtavat hyvinvointialueiden talousvaikeuksiin: erityisesti naisvaltaisella hoitoalalla työttömiä työnhakijoita oli joulukuussa huomattavasti enemmän kuin vuotta aiemmin. Toisaalta työttömyys koetteli aiempaa enemmän myös palvelualan ammattilaisia, kuten kauppojen myyjiä, ostovoiman heikentyessä.
Kaikkiaan miehiä on kuitenkin yhä työttöminä naisia enemmän. Miesten työttömyysaste oli joulukuussa 8,7 ja naisten 7,6 prosenttia.
Hidasta toipumista luvassa
Ennusteiden mukaan Suomen talous on kääntymässä tänä vuonna loivaan nousuun. Korotkin ovat nyt laskusuunnassa.
– Tuotantohan on jo kääntynyt nousuun, ja useimmissa ennusteissa ennakoidaan, että lopulta työllisyystilannekin alkaa paranemaan, viimeistään tämän vuoden loppupuolella, Niku Määttänen kertoo.
Yhtenä riskinä on Määttäsen mukaan kuitenkin se, että uudet sopeutustoimet voivat heikentää kokonaiskysyntää ja sitä kautta hidastaa toipumista.
Myös Ohto Kanninen uskoo työttömyyden vähitellen helpottavan. Hän muistuttaa kuitenkin, että kun työttömyys on päässyt korkeaksi, sen aleneminen tapahtuu yleensä hitaasti. Hallituksen tavoitteleman sadantuhannen työllisen lisäyksen toteutumiseen kumpikin tutkija suhtautuu epäillen.
– Tulee kiire jos ajatellaan, että sen pitäisi toteutua hallituskauden loppuun menneessä. Ei se varmaan ihan mahdotonta ole, mutta se vaatisi vahvaa noususuhdannetta ja vientikysynnän tuomaa vetoapua Suomen talouteen, Määttänen arvioi.
uutiskirje 