Hallituksen sisäinen tila ei vaikuta alkuviikon politiikkariihen jälkeen kovinkaan vakaalta. Tämän viikon eduskuntatapahtumat vielä vahvistavat vaikutelmaa. Hallitukselta on ikään kuin puhti loppunut. Kovin aktiivisesti se ei ole pystynyt vaikuttamaan esimerkiksi tämän hetken polttavimman ongelman eli kasvavan työttömyyden torjumiseen.
Näkyivätkö hallituksen sisäiset ongelmat ulospäin siinä, että se ei esittänyt juuri mitään oikeita lamalääkkeitä? Eikö löytynyt yksimielisyyttä? Hallituksen puolivälin tarkastuskokous saikin aikaan enemmän hämmennystä kuin uskoa asioiden hoitamiseen.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) myönsi hallituksensa tehneen eläkeratkaisutkin tahallaan salakähmäisesti kuuntelematta työmarkkinajärjestöjä. Tällainen on lyhytnäköistä politiikkaa. Samaan aikaan hallitus patistaa työmarkkinajärjestöjä tekemään pitkäaikainen ja maltillinen palkkaratkaisu. Taantuvan talouden oloissa luulisi hallituksen rakentavan sopua eikä haastavan riitaa, kuten nyt näyttää tapahtuvan.
Hallituksen sisäinen eriseuraisuus tuli esiin myös eduskunnassa, kun käsittelyssä oli kiistanalainen tietosuojalaki eli niin sanottu Lex Nokia. Hallituksen rivit repesivät, kun viisi vihreiden edustajaa äänesti opposition mukana ja yksi oli äänestämättä, vaikka olikin istuntosalissa.
Pääministeripuolue keskusta ehti jo ärähtää ja vihreitä vastaanhangoittelijoita on tarkoitus ripittää hallituspuolueiden tapaamisessa ensi tiistaina. Aika erikoista olisi, jos jokin puolue saisi ihan vapaasti olla yhtä aikaa hallituksessa ja oppositiossa keräämässä pisteitä sieltä ja täältä. Vihreiden itsensäkin on päätettävä, kannattavatko ne hallituksen politiikkaa. Nykyisille oppositiopuolueille sopisi mainiosti, että vihreät tulisivat mukaan yhteiseen rintamaan vastustamaan kokoomuksen johdolla toteutettavaa eriarvoistavaa politiikkaa.
Kannanottoa odotetaan myös pääministeri Vanhaselta. Johtaako hän hallitusta vai toimitaanko siellä kuin hollituvassa? Pelisääntöjenhän pitäisi olla kaikille samat. Mikä puolue seuraavaksi lipeää ruodusta, ehkä RKP? Ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä ainakin ymmärretään vihreiden kahdella tuolilla istumista.
Onko enteellistä, että RKP:n puheenjohtaja, kulttuuriministeri Stefan Wallin arvosteli torstaina suorasanaisesti keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Timo Kallia tämän maahanmuuttajiin liittyvistä puheista edellisillan MTV3:n uutisissa? Eriseuraisuus näyttää tarttuvan.