Elsalvadorilainen Sergio Ruano istuu huvimajan varjossa katsellen uomassa hitaasti virtaavaa vettä. Hän on pyöräillyt varhain joulukuisena aamuna ystäviensä kanssa San Antonio -joelle uimaan Nejapan kunnassa, El Salvadorin pääkaupungin San Salvadorin pohjoispuolella.
– Joen pinta on laskenut vuosien mittaan, koska kaivoja rakennetaan siellä täällä, Sergio Ruano sanoo.
Ennen niin mahtavasta joesta on jäljellä enää pieni puro. Ruano ja muut paikalliset käyvät uimassa paikassa, jossa hiekkasäkeistä rakennettu pato muodostaa jokeen leveän altaan.
– Veden väheneminen ei vaikuta ainoastaan puhtaan veden saantiimme. Joki on meille myös paikka, jossa pidämme hauskaa ja rentoudumme, Ruano sanoo.
Ruano asuu muutaman kilometrin päässä Hacienda Mapilapassa, jossa vesijohtoveden saanti on epäsäännöllistä Nejapan pohjavesialueen liikakäytön vuoksi.
Ruanon huolen jakavat useimmat joen läheisyyden sekä etäämmällä sijaitsevien taajama-asutusten köyhät asukkaat.Teollisuus on käyttänyt lähdevettä intensiivisesti San Salvadorin pohjoispuolella jo vuosikymmenien ajan, mikä on johtanut vesivarojen niukkuuteen.
Oikeus puhtaaseen veteen
Vesipula ei koske ainoastaan San Antonio -joen alueiden asukkaita, vaan oikeudesta puhtaaseen veteen on taisteltu kuuden miljoonan asukkaan El Salvadorissa jo pitkään. Ainoastaan 66 prosenttia maan kotitalouksista saa päivittäin vesijohtovettä. Lopuista 14 prosenttia saa vettä joka toinen päivä, 8,6 prosenttia joka kolmas päivä, 6,7 prosenttia kerran viikossa ja 4,6 prosenttia silloin tällöin.
Vesipula vaivaa erityisesti maaseudulla. Valtion puutteellisen vedenjakelun vuoksi perheet ovat jo vuosikymmenien ajan joutuneet perustamaan omia yhteisöllisiä vesihankkeitaan, joita on maassa yli 2 500.
Coca-Cola imi joen kuiviin
Yhteisöjen huoli teollisuuden intensiivisestä vedenkäytöstä on kasvanut, kun Coca-Colaa valmistava Industrias La Constancia haki syyskuussa El Salvadorin valtion vesiviranomaiselta ASA:lta uutta lupaa käyttää ja hyödyntää vesivaroja.
Paikalliset yhteisöt ja aktivistit uskovat, että kyseessä on kaksi ennen nykyistä ympäristölakia perustettua porakaivoa, joiden käytön ne onnistuivat estämään jo yli kymmenen vuotta sitten. Varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole.
– Julkista on ainoastaan se, että Coca-Cola hakee uutta lupaa veden ottoon. Emme tiedä, hakevatko he lupaa jo käytössä oleville kaivoille vai näille kahdelle vuonna 1994 rakennetulle kaivolle, joiden käytön olemme onnistuneet estämään, Carlos Flores veden yksityistämistä vastustavasta Foro del Agua -järjestöstä sanoo.
Yhteisöt ovat joka tapauksessa jättäneet asiasta vastalauseen. Heidän mukaansa yritys käyttää jo nyt kaksi miljoonaa kuutiometriä vettä vuodessa eli 67 litraa vettä sekunnissa.
– La Constancia kuluttaa päivässä 115 000 ihmisen vesimäärän, Ecos El Sao Paulo -järjestön ympäristöasianajaja Alejandro Henríquez sanoo.
Asutushankkeet vievät vesivaroja
San Salvadorin pohjoisosan vesivarojen liikakäyttö ei johdu vain La Constanciasta ja Coca-Colasta. Nejapan alueelle on perustettu myös muuta teollisuutta ja avattu kaivoja.
Teollisuuden lisäksi alueella on tehty rakennushankkeita, joihin liittyy metsien hävittämistä ja uusia kaivoja alueelle halajaville ylemmän keskiluokan asukkaille.
– Lähistöllä oli ennen pieni metsä, joka hakattiin paljaaksi. Ensi vuonna sinne aletaan rakentaa asuntoja, La Granjan kunnan asukas Miguel Calderón kertoo.
Nyt raivatun alueen pinta-ala on hänen mukaansa noin 17 hehtaaria.
– Tuo pieni metsä oli säiliö, joka imeytti vettä pohjaveteen. Nyt sinne rakennetaan asuinaluetta, eikä vesi enää imeydy, Calderón sanoo.
Calderón asuu kahden korttelin päässä Coca-Colan tehtaasta La Constanciasta, ja on ollut mukana kaikissa alueen vesitaisteluissa kolmenkymmenen vuoden ajan. Hänen mukaansa vesikriisi koskee Nejapan lisäksi naapurikuntia, kuten Quezaltepequea ja Apopaa, ja se vaikuttaa satoihin tuhansiin ihmisiin.
Samalla San Antonio -joki on menettänyt alkuperäisen virtauksensa pohjavesialueen liiallisen hyödyntämisen vuoksi.
– Lapsena menin isäni kanssa joelle härkävaunuilla vettä hakemaan joka aamu. Joella oli paljon elämää, runsaasti vettä, ja se oli paikallisten asukkaiden ylpeys, hän sanoo.