Tuoreet tilinpäätöstiedot osoittavat, että Suomen kunnilla ei keskimäärin viime vuonna mennyt ihan niin huonosti kuin odotettiin ja pelättiin. Tosin kunnat eivät ole veljiä keskenään ja maasta löytyy myös kuntia, joissa talous on pakkasen puolella. Alueellisesti on myös suuria eroja muun muassa velkaantumisessa. Keskimäärin verotuotot joka tapauksessa kasvoivat ennakoitua enemmän eikä työttömyys pahentunut odotetulla tavalla.
Verotuotot, lisävelka, valtion kasvaneet tuet ja monissa kunnissa toteutetut säästötoimet pitivät kuntien talouden pinnalla – keskimäärin.
Viime vuonna yli puolet kunnista nosti myös veroprosenttiaan, ja sillä olikin merkittävä jollei peräti keskeinen vaikutus parantuneeseen tulokseen. Suurin osa kuntalaisista ei hyötynytkään hallituksen toteuttamista veronalennuksista, kun kunnallisveron veroprosentti nousi.
Kuntaliiton tietojen mukaan viime vuonna kahdeksassa kunnassa syötiin enemmän kuin tienattiin eli ne eivät pystyneet omilla tuloillaan kattamaan toimintamenojaan. Jos jonkun kunnan talous painuu suorastaan pakkaselle, niin silloin kutistuvat myös olemattomiin sellaisen kunnan mahdollisuudet toimia itsenäisesti.
Paineita kuntatalouteen on edelleenkin. Kovin hyvässä kunnossa kuntatalous ei ole, jos puolet kunnista ei viime vuonna kyennyt kattamaan investointejaan omilla tuloillaan vaan joutuivat ottamaan niitä varten lisää lainaa.
Tilanne on selvästi huonompi, kuin mitä kirjanpidollisista tuloksista voi suoraan päätellä.