Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Andersson on pettynyt Suomen EU-komissaariin Henna Virkkuseen (kok.).
– Olisin toivonut parempaa alkua Henna Virkkusen kaudelle komissaarina, Andersson kirjoitti sosiaalisessa mediassa keskiviikkoiltana.
Hän viittasi keskiviikkona pidettyyn tiedotustilaisuuteen, jolla teknologiasta, turvallisuudesta ja demokratiasta EU-komissiossa vastaava Virkkunen käynnisti työnsä komissaarina. Tiedotustilaisuus koski EU:n toimia hybridiuhkien ja välineellistetyn maahanmuuton torjunnassa.
”Tiedonanto sisältää useita ristiriitaisuuksia.”
Tiedotustilaisuuden viestiä on julkisuudessa tulkittu niin, että jäsenmaat voivat pysäyttää turvapaikanhaun rajoillaan väliaikaisesti.
– Näin Virkkunen aloittaa avauksella, joka uhkaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja turvapaikanhakijoiden perusoikeuksia, Andersson arvioi.
Puolan iloksi
Andersson toteaa, että käytännössä kyse oli kädenojennuksesta Puolan uudelle pääministerille Donald Tuskille, joka on ajanut jäsenmaiden oikeutta lopettaa turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen tietyissä tilanteissa. Puolan EU-puheenjohtajuuskausi alkaa vuodenvaihteen jälkeen.
Tusk on julkisuudessa perustellut lakihankkeensa Suomen Suomen uudella käännytyslailla, joka mahdollistaa turvapaikanhaun väliaikaisen keskeyttämisen ja ilman valitusoikeutta tapahtuvan turvapaikanhakijoiden käännyttämisen eli niin sanotun pushback-menettelyn.
Andersson muistuttaa siitä, että vaikka laki hyväksyttiin eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistöllä, siihen kohdistui runsaasti kritiikkiä oikeusoppineilta ja on ristiriidassa niin Suomen perustuslain, EU-oikeuden kuin kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa.
– Näyttää, että myös EU on siirtymässä tässä asiassa oikeistohallituksen johtaman kansainväliset velvollisuudet hylkäävän Suomen tielle. Turvallisuuden vahvistaminen ja hybridiuhkien torjunta tulee ottaa vakavasti, mutta sitä tulee tehdä kansainvälisen oikeuden mukaisilla sekä vain aidosti toimivilla keinoilla, hän sanoo.
Epäselvä tiedonanto
Andersson totesi myös, että komission päätös ei muuta turvapaikanhakuoikeuden epäämisen laillisia ongelmia. Hän muistutti Virkkusen jättäneen vastaamatta, kun häneltä pyydettiin selvää kyllä–ei -vastausta siihen, että mahdollistaako tiedonanto pushback-menettelyn ottamisen käyttöön rajoilla.
– Tämän kysymyksen Virkkunen kiersi kokonaan puhumalla vain fraaseja turvallisuudesta, oikeusvaltion ja perusarvojen suojelemisesta sekä siitä, miten hyökkäys yhtä jäsenvaltiota kohtaan on hyökkäys koko unionia kohtaan, hän kuvaili.
Andersson totesi lisäksi, että myös itse tiedonannon juridinen sisältö on epäselvä ja sisältää useita ristiriitaisuuksia.