Marraskuussa 2023 riippumattoman uutissivuston, AbzasMedian, johtaja Ulvi Hasanli pidätettiin, kun hän oli lähdössä lentokentälle Bakussa, Azerbaidžanissa. Samaan aikaan poliisi teki ratsian AbzasMedian toimitukseen ja väitti löytäneensä 40 000 euroa käteistä, jota käytettiin todisteena Hasanlin syyttämiseksi valuutan salakuljetuksesta.
– Taisimme keskittyä aiheisiin, jotka olivat liian arkaluonteisia hallitukselle, Leyla Mustafayeva kertoo videopuhelun välityksellä Berliinistä.
Maanpaossa oleva Mustafayeva on ollut AbzasMedian uusi päätoimittaja helmikuusta lähtien.
Yksi arkaluonteisista aiheista liittyi kiisteltyyn Vuoristo-Karabahin alueeseen, jonka Azerbaidžan liitti itseensä vuonna 2023. Se johti armenialaisväestön joukkopakoon Armenian puolelle.
– Tutkimme alueen jälleenrakentamiseen myönnettyjä sopimuksia ja huomasimme, että monet yritykset kuuluivat korkea-arvoisille hallituksen virkamiehille, Mustafayeva sanoo.
Lisäksi riippumaton media tutki ympäristörikosta, jossa alueella sijaitsevaan tekojärveen oli dumpattu kultakaivoksen myrkkyjätteitä.
–Paikalliset kärsivät vakavista terveysongelmista. Halusimme ottaa näytteitä tarkistaaksemme maaperän ja veden syanidipitoisuudet, mutta kylä oli poliisin valvonnassa, Mustafajeva sanoo.
YK:n vuoden 2024 ilmastokokous, COP29, pidetään Azerbaidžanin pääkaupungissa Bakussa marraskuussa. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch moittii sitä, että kokous järjestetään jo kolmantena vuotena peräkkäin valtiossa, joka rajoittaa ankarasti sananvapautta. Aikaisemmat pidettiin Egyptissä ja Dubaissa.
– Hallinto pyrkii vaientamaan kaikki eriävät äänet aikana, jonka piti olla Azerbaidžanille suuri vuosi, Mustafayeva sanoo.
Toimittajat viruvat vankilassa
Azerbaidžanin nykyinen presidentti Ilham Alijev seuraa isäänsä kaasu- ja öljyvaroiltaan rikkaan maan vallan kahvassa. Rikkaudet vahvistavat hallinnon vakautta ja avaavat kansainvälisiä ovia.
– Länsi on pettänyt Azerbaidžanin kansalaisyhteiskunnan. Etusijalla on energia, ei ihmisoikeudet, sanoo azerbaidžanilainen toimittaja Arzu Geybulla videopuhelun välityksellä Istanbulista.
Geybullaa syytettiin maanpetoksesta vuonna 2014 hänen työskenneltyään Istanbulissa ilmestyvälle armenialaiselle Agos-sanomalehdelle. Sen jälkeen hän ei ole palannut kotimaahansa.
– Armenian kysymys ja kaikki, mikä liittyy viimeiset kolme vuosikymmentä vallassa olleeseen hallitsijaperheeseen, ovat kiellettyjä teemoja toimittajille ja aktivisteille. Sorto on pahentunut viime vuosina. Toimittajilla ei ole mitään oikeussuojaa, Geybulla sanoo.
Geybulla viittaa vuonna 2022 hyväksyttyyn medialakiin, joka lisäsi hallituksen viestimiin kohdistuvaa valvontaa ja helpotti niiden kieltämistä ja sulkemista.
Maailman lehdistönvapausindeksissä Azerbaidžan on 164. sijalla 180:sta. Vankilassa olevista 23 journalistista kuusi on AbzasMedian toimittajia. Vapaudessa olevat toimittajat kertovat yhä vaikeammista työoloista.
– Jo yhdenkin valokuvan ottaminen kadulla voi johtaa vankilaan. Poliiseja on kaikkialla, maamme on kuin valtava ulkoilmavankila, eräs toimittaja kertoo puhelimitse. Hän ei halua paljastaa henkilöllisyyttään, koska pelkää kostoa.
Myös tarkkailijat ovat yhtä mieltä siitä, että sorto on lisääntynyt vuodesta 2023 lähtien. Amerikkalainen kansalaisjärjestö Freedom House nimittää Azerbaidžania yhdeksi maailman vähiten vapaista paikoista. Maa on myös 154. sijalla Transparency Internationalin 180 valtion korruptiolistauksessa.
Myös aktivistit vaiennetaan
Toimittajat eivät ole ainoita, jotka maan hallinto haluaa vaientaa. Yksi viimeaikaisista tapauksista on Gubad Ibadoghlu, London School of Economicsin professori ja tunnettu ihmisoikeusaktivisti Azerbaidžanissa. Hän työskenteli myös YK:n korruption vastaisen yleissopimuksen parissa.
Ibadoghlu ja hänen puolisonsa pidätettiin ja pahoinpideltiin viime vuoden heinäkuussa. Ensimmäiset kuusi kuukautta Ibadoghlu vietti pienessä sellissä, jonka hän jakoi viiden muun vangin kanssa, eikä hänellä ollut pääsyä tarvitsemiinsa diabeteslääkkeisiin.
– Se oli viesti kaikille. Jos hallinto voi pidättää Ibadoghlun kaltaisen henkilön, he voivat pidättää kenet tahansa, sanoo aktivistin tytär, ihmisoikeusasianajaja Zhala Bayramova, joka vastaa haastatteluun puhelimitse Lundin kaupungista, Ruotsista.
Ibadoghlu on yhä kotiarestissa odottamassa oikeudenkäyntiä, jossa häntä syytetään ulkomaanvaluutan salakuljetuksesta ja ääriaatteiden levittämisestä. Hän ei saa käyttää puhelinta, ja hänen vierailujaan rajoitetaan.
Sisäministeriö, oikeusministeriö, hallinnon viestintäosasto ja Bakun poliisi eivät vastanneet sähköpostitse lähettämiimme kysymyksiin.
Sillä välin pidätykset jatkuvat. Elokuussa azerbaidžanilainen tutkija Cavid Aga pidätettiin lentokentällä. Aga sai mainetta tarkkailijana, joka käänsi uutisia ja virallisia lausuntoja ja antoi taustatietoa vuoden 2020 Vuoristo-Karabahin sodan aikana.
Aga oli aikeissa lentää Liettuaan jatkamaan opintojaan, mutta nyt hänellä on maastapoistumiskielto. Kymmeniä toimittajia ja aktivisteja uhkaa sama kielto. Aga ei tiedä, milloin poistumiskielto kumotaan. Hänellä on meneillään oikeusprosessi tilanteensa selvittämiseksi.
– Olen nyt paljon varovaisempi siinä, mitä sanon, ilmeisistä syistä. Hallitus on saanut ihmiset pelkäämään puhumista, Aga sanoo.