Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Andersson esittää turhautumisensa ja ahdistuksensa ilmaston ja ympäristön tilaan harvinaisen pessimistisessä ulostulossaan sosiaalisessa mediassa tänään tiistaina. Hän kertoo viettäneensä viikonlopun mökillä epätodellisissa tunnelmissa.
– Sain nauttia uskomattoman kauniista marraskuun päivistä, mutta lämpötila oli jotain aivan muuta kuin mihin olemme tottuneet syksyn ja talven kynnyksellä, Andersson kirjoittaa.
– Suuret perhoset ja lintujen laulu muistuttivat enemmän keväästä.
Jopa miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto.”
Hän toteaa olevan vaikeaa nauttia kauniista syyssäästä.
– Nauttiminen on vaikeaa, kun samalla istuu eturivissä todistamassa maapallon ajautumista yhä syvemmälle peruuttamattomaan kriisiin. Samassa katsomossa istuva oikeisto antaa samalla yhä vähemmän painoarvoa ilmasto- ja luontopolitiikalle, hän suree.
Tavoitteet laahaavat sovitusta
Andersson avautui tunnelmistaan sen suhteen, mitä politiikassa yritetään ilmaston, ympäristön ja luonnon hyväksi tehdä. Hän on epäileväinen muun muassa juuri Bakussa Azerbaidžanissa alkaneen YK:n ilmastokokouksen suhteen.
– Kokouksen järjestäminen autoritaarisessa öljyvaltiossa kuvastaa hyvin menoa tällä hetkellä, hän arvioi
Bakun kokouksessa on tarkoitus päättää ilmastotoimien rahoituksesta, päästöjen hillinnästä ja fossiilisista polttoaineista luopumisesta.
– Kaikki näistä tavoitteista laahaavat pahasti jäljessä sovitusta. Tällä hetkellä maailmassa käytetään vuosittain mainontaan karkeasti saman verran rahaa kuin koko planeettaa uhkaavan ilmastonmuutoksen torjuntaan, hän arvioi.
Myös taannoin päättynyt YK:n luontokokous luontokadon torjumiseksi oli hänelle pettymys.
– Suomi lähti sinne tyhjin käsin ilman luontostrategiaa, 90 prosenttia valtioista ei toimittanut suunnitelmaa ajoissa ja lopulta kokous loppui ilman päätösvaltaa reilua rahanjakoa koskevan erimielisyyden seurauksena, hän kuvailee.
Passiivisuus on kallista
Andersson muistuttaa siitä, että ympäristön ja ilmaston osalta tekemättä jättäminen maksaa monin verroin enemmän kuin kaikki tarpeelliset toimet ilmastokriisin hillitsemiseksi.
– Tilannekuva on kylmäävä. Planetaariset elonmerkit heikkenevät ja lähestymme keikahduspisteitä arvaamattomin seurauksin. Jopa miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto, hän sanoo.
Tutkijoiden mukaan meneillään on kuudes sukupuuttoaalto, ja se eroaa edellisistä siinä, että se on seurausta ihmisten toiminnasta.
– Olemme nähneet, että nopea ja sosiaalisesti oikeudenmukainen fossiilisten polttoaineiden vähentäminen on epäonnistunut ja kulutus vain kasvaa. Samalla hiilinielut supistuvat muun muassa kiihtyvän metsäkadon seurauksena.
Andersson toteaa Ilmaston lämpenemisen ja luontokadon kiihtyvän ja liittyvän vahvasti yhteen.
– Kaikki vakavasti otettavat tahot tietävät, että planeettamme ekologinen kriisi on pakko ratkaista hinnalla millä hyvänsä. Silti käytämme haitallisiin tukiin moninkertaisesti enemmän rahaa kuin kriisin torjuntaan – haitalliset julkiset tuet tulisi uudelleenvaljastaa torjumisen keinoihin, Andersson painottaa.
– Rahoituksen on tultava rikkailta mailta ja rikkailta yksilöiltä, niiltä, jotka ovat kriisistä vastuussa.