Hallituksen toimet tulevat lisäämään työttömyyttä ja heikentämään kokonaiskysyntää Suomessa, sanoo vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho. Hän jätti perjantaina eriävän mielipiteen talousvaliokunnan lausuntoon valtion budjetista.
Hallitus leikkaa rahoitusta hyvinvointialueiden, kuntien ja valtion toiminnoista. Kun nämä yhdistetään järjestöjen valtionavustusten leikkauksiin, tulee työttömyys kasvamaan.
– Myöskään työntekijöiden oikeuksien heikentäminen ei ole ratkaisu heikkoon talouskehitykseen. Hallituksen politiikka heikentää kulutuskysyntää, kun ihmisten toimeentulo vaikeutuu. Kysynnän supistuminen lisää työttömyyttä, vähentää verotuloja ja heikentää julkista taloutta, Yrttiaho sanoo.
Yrttiaho huomauttaa, että Suomen tärkein vientimaan Saksan talous on vaikeuksissa. Se heikentää koko euroaluetta, mikä osuu myös Suomen vientiin. Viennin näkymät ovatkin heikot. Näkymiä heikentää entisestään Donald Trumpin paluu Yhdysvaltain presidentiksi. Trumpin on arvioitu kiristävän Yhdysvaltain tullipolitiikkaa.
– Palkkavetoinen, kokonaiskysyntään pohjautuva kasvumalli olisi varmempi tapa tukea Suomen talouden toipumista. Suomen talouskasvu on historiallisesti nojautunut palkkavetoiseen kysyntään, Nokian huippuvuosia lukuun ottamatta, Yrttiaho huomauttaa.
Yrttiahon mukaan yritysten työvoimakustannusten alentamisella ei näytä olleen myönteistä vaikutusta kansantalouteen tai työllisyyteen. Suurimpien yhtiöiden voitot ovat kyllä pysyneet korkealla tasolla, mutta raha ei ohjaudu kansantalouden kasvua vahvistavasti kulutukseen tai investointeihin.
– Osingot ovat korkealla tasolla, mutta investoinnit laahaavat. Hallituksen politiikan tavoitteena näyttääkin olevan suuryhtiöiden voitonjaon turvaaminen taantumassakin, Yrttiaho sanoo.
Yrttiaho tyrmää myös hallituksen aikeet myydä valtion omaisuutta. Myyntituloilla on tarkoitus rahoittaa hallituksen investointiohjelmaa.
– Valtion omaisuuden myyminen ei ole ratkaisu. Omaisuuden myynti heikentää julkista taloutta vastaavalla tavalla kuin velan ottokin, Yrttiaho sanoo.
Yrttiaho sopeuttaisi valtiontaloutta muun muassa karsimalla taloudellisesti tehottomia verohuojennuksia ja yritystukia. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen. Sen poisto toisia satoja miljoona lisää valtion budjettiin vuosittain.