Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Andersson on huolissaan Suomen puutteellisesta ja ohjeistusten vastaisesta politiikasta vanhojen metsien suojelemisessa suhteessa unionin biodiversiteettistrategiaan.
Andersson jätti asiasta EU:n komissiolle kirjallisen kysymyksen.
Kysymys liittyy pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtaman oikeistohallituksen kesällä tekemään esitykseen Euroopan unionin biodiversiteettistrategian vaatimista kriteereistä vanhojen metsien suojelemiseksi. Strategian tavoitteena on lopettaa luontokato sekä kääntää luonnon monimuotoisuus kasvuun vuoteen 2030 mennessä. Suomi on sitoutunut noudattamaan strategiaa sekä sen asettamia kriteereitä vanhojen metsien suojelemiseksi.
”Yleensä hallitus haluaa esiintyä EU:n mallioppilaana.”
Anderssonin mukaan hallituksen valitsemat suojelukriteerit ovat kuitenkin riittämättömiä sekä komission ohjeistusten vastaisia.
– Jäsenmaita vaaditaan suojelemaan erikseen kaikkia sekä vanhoja että luonnontilaisia metsiä, hän tähdentää.
– Hallitusohjelmassa sen sijaan suojellaan “vanhoja, luonnontilaisia metsiä”, joka taas tarkoittaa aivan muuta. Hallituksen ehdottamia kansallisia kriteerejä on kritisoitu asiantuntijoiden toimesta tieteeseen perustumattomina, ja siten myös ristiriitaisina komission ohjeistuksen kanssa.
Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan vanhoja ja luonnontilaisia metsiä on aiemmissa selvityksissä tunnistettu Suomessa 700 000 hehtaaria, mutta hallituksen valitsemilla uusilla kriteereillä niistä suojeltaisiin vain murto-osa. Asiantuntijat ovat tuoneet esille, että tällaisilla rajauksilla Suomi ei tule saavuttamaan biodiversiteettistrategian tavoitteita aikataulussa.
– Yleensä hallitus haluaa esiintyä EU:n mallioppilaana, mutta tässä asiassa se näyttää vain tekevän mahdollisimman vähän tieteellisestä tiedosta viis veisaten, Andersson arvioi.
– Suomelta vaaditaan vaikuttavaa ja tieteeseen perustuvaa politiikkaa vanhojen metsien suojelemiseksi, koska emme yksinkertaisesti voi jättää toimimatta luonnon monimuotoisuuden hupenemisen ehkäisemiseksi.
Andersson kysyy komissiolta, onko Suomen hallituksen politiikka EU:n monimuotoisuusstrategian mukaista. Lisäksi hän kysyy, miten komissio aikoo toimia tilanteessa, jossa jäsenvaltioiden kansalliset kriteerit eivät vastaa komission ohjeistusta eivätkä riitä EU:n monimuotoisuusstrategian tavoitteiden toteuttamiseen.
Komission tulee vastata kirjalliseen kysymykseen kuuden viikon kuluessa.