Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n jäsenliittojen hallinnot aloittivat yhteisen valmistautumisen alkavaan työehtosopimuskierrokseen, kun Helsinkiin kokoontui tänään perjantaina liki 200 SAK:laisten liittojen keskeistä luottamusmiestä ja hallinnon jäsentä.
He pohtivat yhteisiä tavoitteita ja suunnittelivat tulevan työehtosopimuskierroksen yhteistyötä.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pitää koordinoitua yhteistyötä tärkeänä keinona puolustaa työntekijöiden etuja.
”Hallitus on siis toimillaan vaikeuttanut työehtosopimusneuvotteluja.”
– Työntekijöillä on neuvotteluissa paljon kiinni kurottavaa, koska sekä heidän ostovoimansa että sosiaaliturvansa ovat heikentyneet merkittävästi. Ostovoiman ja toimeentulon kysymykset ovat tärkeitä työehtojen laadullista parantamista unohtamatta, Eloranta arvioi.
Ostovoima heikennyt
Muun muassa liittojohtajat olivat paikalla kommentoimassa tilannetta. Teollisuusliiton neuvottelut Teknologiateollisuuden työnantajien kanssa palkankorotuksista ja työehdoista ovat jo alkaneet. Alan työehtosopimus on katkolla marraskuussa.
– Työntekijöiden ostovoima on heikentynyt inflaation eli hintojen nousun vuoksi. Jos vertaa vaikka vuoden 2021 tilanteeseen, niin nyt 20 eurolla ei saa yhtä paljon kaupasta kuin ennen, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. Koko SAK:lainen liike haluaa tähän muutoksen. Sitä lähdemme nyt yhdessä ja koordinoidusti neuvottelupöydistä hakemaan.
Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen muistuttaa siitä, että inflaatio ei ole kohdellut kaikkia suomalaisia samoin.
– Pienituloiset ovat menettäneet suhteessa enemmän. Heihin osuvat kipeästi myös asumistuen ja työttömyysturvan heikennykset. Tämä ja SAK:n liittojen pitkä perinne solidaarisesta palkkapolitiikasta ovat yksityisen sektorin palvelutyöntekijöille hyvä syy osallistua koordinaation valmisteluun, Rönni-Sällinen toteaa.
Avauksella merkitystä kaikille
Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL:n päättää työmarkkinakierroksen. Sen työehtosopimuksista neuvotellaan vasta keväällä 2025.
– Liitot neuvottelevat ja sopivat virka- ja työehtosopimuksensa itsenäisesti. Työehtosopimuskierroksen avauksilla on kuitenkin aina merkitystä neuvottelukierroksen henkeen ja näiden jälkeen neuvoteltavien sopimusten sisältöihin, JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström muistuttaa.
– Meidän jäsenten kannalta siis ei ole yhdentekevää, millaisia sopimuksia solmitaan talvella, vaikkakin ratkaisut liiton osalta tehdään niissä virka- ja työehtosopimuspöydissä, joissa olemme edustettuna.
Lomautuksia ja leikkauksia
Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen muistuttaa rakennusalan vaikeasta tilanteesta.
– Jäsentemme arkea varjostavat lomautukset ja työttömyys. Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset vain vaikeuttavat tilannetta. Niiden vaikutuksia pitäisi pehmentää yhdessä työnantajien kanssa löydettävillä ratkaisuilla, Palonen korostaa.
Rakennusalan hiljentyminen heijastuu myös monille muille aloille.
– Käytännössä koordinaatio tarkoittaa esimerkiksi tietojen vaihtoa neuvotteluiden aikana ja valmiutta tukea toistemme toimia vauhdittaa neuvotteluja. Uskon, että yhteistyöllä liitot onnistuvat edistämään jäsentensä toiveita paremmin kuin kukin yksinään, Auto- ja Kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.
Kovakourainen hallitus
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen arvioi, että hallitus on kohdellut kovakouraisesti hänenkin liittonsa jäsenistöä
– Se on asettunut työnantajien puolella. Tietenkin neuvottelupöydässä katsotaan, kuinka muutokset vaikuttavat työehtoihin. Hallitus on siis toimillaan vaikeuttanut työehtosopimusneuvotteluja, Kuntonen sanoo.
Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti on samoilla linjoilla.
– Paikallista sopimista koskevat lakimuutokset uhkaavat työehtosopimusten yleissitovuutta ja yritysten välistä reilua kilpailua. Työntekijöiden ja yritystenkin kannalta on järkevää hakea reiluja pelisääntöjä, hän toteaa.