Kahdessa Saksan itäisessä osavaltiossa järjestettiin syyskuun alussa paljon julkisuutta saaneet vaalit. Maailmanlaajuinen huomio johtui siitä, että äärioikeisto ja maahanmuuttovastainen vasemmistokonservatiivinen liike menestyivät vaaleissa erittäin hyvin.
Tuloksille on haettu erilaisia selityksiä, mutta yksi vahvimmista on jäänyt vähäisemmälle huomiolle: demografia. Saksin ja Thüringenin osavaltioissa pahimmilla muuttotappioalueilla äänestettiin eniten radikaaleja voimia. Muuttotappion lisäksi näitä alueita yhdistää se, että nuoret ihmiset muuttavat niistä pois.
Tähän peilaten syyskuussa julkaistu MDI-tutkimusyhtiön Suomen väestöennuste tarkoittaa Suomelle vielä repivämpää tulevaisuutta. MDI:n ennuste ei sinänsä kerro paljon uutta, mutta se vahvistaa näkemystä tulevasta: valtaosassa maata väestö tulee vähenemään voimakkaasti vuoteen 2040 mennessä. Eriytyminen jatkuu ja kiihtyy entisestään.
Monissa kunnissa tulevaisuuskuvana on se, että väestö vähenee reilusti. Jos mielialat ovat jos nyt synkät, millaiset ne mahtavat olla 10–20 vuoden päästä. Työikäisen väestön kasvu keskittyy muutamiin kasvukeskuksiin, samoin on MDI:n ennusteessa käymässä peruskouluikäisten kasvulle.
Suomessa äänestyskäyttäytyminen on ollut samanlaista kuin entisen Itä-Saksan alueilla. Muuttotappioalueilla ja kasvukeskusten ulkopuolella perussuomalaisten kaunainen sanoma uppoaa enemmän.
Kaikkialla länsimaailmassa on havaittu sama ilmiö. Yhdysvalloissa Donald Trumpin nousu presidentiksi vuonna 2016 sai huomion kiinnittymään maan mittaviin eriarvoisuusongelmiin. Siihen tarvittiin valkoisten miesten kiukku.
Britanniassa EU-eron puolesta äänestettiin innokkaimmin seuduilla, joihin talouskuripolitiikka oli iskenyt kaikkein kovimmin. Näiden alueiden väestökehitys ei myöskään ollut hyvää.
Ei kovin kaukainen tulevaisuus
Vuosi 2040 on 16 vuoden päässä. Tänä vuonna syntynyt lapsi ei ole silloin vielä edes täysi-ikäinen.
Ainakin puolueiden olisi hyvä miettiä, miltä poliittinen tilanne voi silloin näyttää. Ja etenkin pitäisi miettiä sitä, miten oma puolue vastaa jo käynnissä olevaan mutta koko ajan lisää vauhtia saavaan eriytymiskierteeseen.
Luonnonlaista siinä ei ole kyse, mutta kehityksen suuntaa on todella vaikea muuttaa.