Suomalaisia harhautettiin, kun Suomi lähti hakemaan sotilasliitto Naton jäseneksi, sanoo vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho. Suomi päätti hakea Naton jäsenyyttä pian Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen keväällä 2022. Naton jäsen Suomesta tuli huhtikuussa 2023.
Yrttiaho sanoo, että tuolloin eduskunnalle ja suomalaisille kerrottiin yhtä viestiä – Suomeen ei tarvita, eikä tänne tule ulkomaisia joukkoja tai tukikohtia. Ulkoasiain- ja puolustusvaliokunta eivät nähneet tarvetta ulkomaisille joukoille. Samoin puhuttiin ydinaseista.
– Nyt tulevat joukot ja tukikohdat, Yrttiaho tiivistää.
Pohjois-Suomeen on tulossa Naton niin kutsuttuja eteentyönnettyjä joukkoja, joiden käytössä on panssaroitua kalustoa. Johtomaaksi on tulossa Ruotsi. Ylen tietojen mukaan heidät sijoitetaan Sodankylään. Naton maavoimien alaesikunta ulkomaisine upseereineen puolestaan on tulossa Mikkeliin. Sen tehtävänä on johtaa mahdollista maasodankäyntiä Pohjois-Euroopan alueella, Yrttiaho sanoo.
– Suomen osalta sitoumukset tähän annettiin presidentin ja hallituksen toimesta jo Naton Washingtonin kokouksen alla. Myös Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälisen DCA-sopimuksen myötä Suomeen on nyt tulossa vähintään 15 Yhdysvaltain tukikohtaa, eli siis eduskunnalle ja suomalaisille annettiin mielikuva ja samalla väärää tietoa siitä, että maahamme ei sijoitettaisi ulkomaisia joukkoja eikä tukikohtia, Yrttiaho painotti viime viikolla eduskunnan keskustellessa uudesta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.
Seuraavaksi ydinaseet?
Toinen kysymyksiä herättävä aihe on ydinenergialain muuttaminen, Yrttiaho sanoo.
Hän huomauttaa, että tasavallan presidentti Alexander Stubb painotti vaalikampanjansa aikana voimakkaasti, että Suomen ydinenergialakia pitää muuttaa vähintään ydinaseiden kauttakulun sallivaksi. Tällä hetkellä Suomen laki kieltää ydinaseiden tuomisen Suomeen.
Yrttiahon mukaan tällä hetkellä ydinenergialain muuttamisen ympärillä on hyvin paljon sekavuutta ja ristiriitaa valtiojohdon puheissa. Stubb on nyt vaiti kannoistaan. Ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta käydyn lähetekeskustelun aikana ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi, että ydinenergialain muuttamistarve liittyy vain energiapolitiikkaan ja kilpailukykyyn.
– Siinäkin hän pikkaisen kakisteli. Muuta ei tietenkään eduskunnan edessä voinut sanoa.
Suomi liittyi Naton jäseneksi ilman mitään varaumia. Tämä tarkoittaa, ettei Nato-sopimuksessa saati Yhdysvaltain kanssa solmitussa kahdenvälisessä DCA-sotilassopimuksessa ole mainintoja rajauksia ydinaseiden suhteen.
– Vaikuttaa siltä, että Suomessa pidetään valmiutta ydinräjähteitä koskevan pykälän muuttamiseksi, jos Yhdysvallat sitä Suomelta edellyttää, Yrttiaho päättää.