Vasemmistoliiton puheenjohtaja, europarlamentaarikko Li Andersson tarkistuttaa EU-komissiolla, kuinka Suomen hallituksen esitys paikallisesta sopimisesta suhtautuu EU:n vähimmäispalkkadirektiiviin. Vuonna 2022 hyväksytty direktiivi edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden edistävän työehtosopimusneuvotteluja sekä pyrkivän lisäämään työehtosopimusten kattavuutta.
Andersson jätti asiasta komissiolle kirjallisen kysymyksen.
– Orpon hallitus on suhtautunut välinpitämättömästi Suomen kansainvälisiin velvoitteisiin, ja tämä koskee myös EU:n vähimmäispalkkadirektiiviä. Hallituksen nykyisellä politiikalla Suomen työehtosopimuksien kattavuus uhkaa laskea alle direktiivin edellyttämän tason, ja mielestäni komission on puututtava asiaan, Andersson sanoo.
”Hallituksen esityksessä on suoraan todettu, että uudistus voi heikentää työehtoja.”
Mahdollisuus heikompiin työehtoihin
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen paikallisen sopimisen uudistuksesta, joka useiden arvioiden mukaan on omiaan heikentämään työehtoja ja työehtosopimuksien kattavuutta.
Uudistus laajentaa järjestäytymättömien yrityksien mahdollisuuksia sopia nykyistä heikommista työehdoista, mikä taas vähentää työnantajien kannusteita järjestäytymiseen.
– Hallituksen esityksessä on suoraan todettu, että uudistus voi heikentää työehtoja erityisesti sellaisissa yrityksissä, joissa työntekijöiden asema on heikko. Ammattiliittojen laskelmien mukaan työntekijöiden vuosiansiot voisivat laskea jopa 10 000–20 000 eurolla, mikäli kaikki heikennysmahdollisuudet käytetään ilman tasapuolista neuvotteluasetelmaa, Andersson sanoo.
Radikaalia heikentämistä
EU-oikeuden vakiintunut tulkinta ei salli jäsenvaltioiden toteuttavan direktiivin implementointiaikana toimenpiteitä, jotka ovat vastoin direktiivin tavoitteiden toteutumista. Andersson huomauttaa, että jo toukokuussa voimaan tullut työrauhalainsäädännön uudistus on ristiriidassa vähimmäispalkkadirektiivin tavoitteiden kanssa.
– Erityisesti tukilakoilla on ollut Suomessa tärkeä merkitys heikommin järjestäytyneiden alojen työehtojen turvaamisessa, hän muistuttaa.
– Koko oikeistohallituksen työmarkkinapolitiikka näyttää tähtäävän työehtosopimuksien yleissitovuuden murentamiseen ja sitä kautta työntekijöiden aseman radikaaliin heikentämiseen.