Vaaleihin on aikaa kaksitoista viikkoa eli itse asiassa aika vähän. Vaalitaistelu on ollut käynnissä jo pitkään, vaikka välttämättä ei siltä tunnu, näy eikä kuulu. Kaikkeen yhteiskunnalliseen puheeseen sekä päätöksentekoon sisältyy tekijöitä, jotka vaikuttavat tavalla tai toisella myös vaalikäyttäytymiseen.
Kansan poliittista muistia sanotaan lyhyeksi. Kukaan ei tosin ole määritellyt, mitkä asiat muistetaan ja mitä ei – ja kuinka kauan. Joka tapauksessa yksityiskohdat unohtuvat mutta linjanvedot eivät välttämättä samalla tavalla.
Kaksitoista viikkoa on itse asiassa tässä mielessä erittäin lyhyt aika. Sinä aikana mustaa ei enää pysty pesemään valkoiseksi. Pohjat huhtikuun puolenvälin vaalitulokselle on jo muokattu tai ne ovat muokkautuneet päättyvän vaalikauden aikana.
Mielipidemittaukset näyttävät suuntaa, mutta ne eivät ole vaalitulos.
Vaalitulos ratkeaa kuitenkin lopulta vasta vaaliuurnilla ja erittäin ratkaisevaa aikaa on paria viimeistä viikkoa ennen varsinaista äänestyspäivää. Äänestysinto lopulta ratkaisee vaalituloksen. Heräävätkö passiiviset, nukahtavatko aktiiviset? Kuka saa ”omat” joukkonsa liikkeelle? Miten käyttäytyvät uudet äänestäjät? Realisoituuko politiikan vastainen protesti?
Mielipidemittaukset näyttävät suuntaa, mutta ne eivät ole vaalitulos.
Mielenkiintoista on nähdä, miten eri puolueet profiloituvat kampanjan aikana ja ovatko ne uskottavia vaalivaatteissaan. Tällä kertaa ei luoteta vain mainostoimistojen loihtimiin mielikuviin. Konkreettisilla asioilla saattaakin nyt olla viime vaaleja suurempi painoarvo. Kansa kannattaa totuuden puhujaa, ja hänen toivotaan ilmaisevan asiansa mahdollisimman suoraan niin uusissa kuin vanhoissakin viestimissä.
Korulauseiden taakse lymyävät tai byrokraattisen munkkilatinan mumisijat voivat varautua ihmettelemään vaalien jälkeen, miksi heidän viestinsä ei mennytkään perille.
Vaalitavoitteet on pystyttävä sanomaan niin selkeällä suomen kielellä kuin se suinkin vain on mahdollista. Jos esimerkiksi halutaan käydä tosissaan harmaan talouden kimppuun, niin on selkeästi osoitettava keinot, miten se tapahtuu, ja myös sitouduttava niiden käyttämiseen.
Kohta ilma alkaa olla sakeanaan vaatimus- ja ehdotuslistoja tulevan poliittisen toiminnan pohjaksi. Muun muassa ”työväenpuolue” kokoomus ehti jo tiistaina ilmaista, että se on valmis murentamaan työehtosopimusten yleissitovuutta ja siten heikentämään työntekijöiden turvaa.
Tavoitteet voidaan esittää myös hämärästi. Siksipä kannattaakin kavahtaa niin sanottuja vääriä profeettoja, jotka sanovat yhtä mutta tarkoittavat toista usein niin hämärästi ilmaistuna, että ympäripyöreät sanat voi ymmärtää ihan miten vain tarkastelukulmasta riippuen.