Inflaatio kääntyi viime vuoden lopulla ehkä yllättävänkin nopeaan kasvuun. Hintojen nousuvauhti on jatkunut vuoden alussakin, joten tammikuun lukema voi olla jopa korkeampi kuin joulukuun lähes kolme prosenttia. Muun muassa polttoaineiden hinnat jatkavat nousuaan ja sillä on monia seurannaisvaikutuksia.
Onko monta vuotta jatkuneen matalan inflaation aika ohi?
Rahan arvon aleneminen merkitsee nyt joka tapauksessa sitä, että reaalipalkat joko jämähtävät paikalleen tai jopa laskevat. Kun palkansaajien ostovoima laskee, niin sillä on oma negatiivinen vaikutuksensa kotimarkkinoiden toimintaan tilanteessa, jossa talouden kasvusta on merkkejä eri sektoreilla.
Inflaatiovauhti heijastuu väistämättä myös käynnissä oleviin ja käynnistyviin palkkaneuvotteluihin. Palkansaajajärjestöt eivät tyydy enää prosentin tai kahden palkankorotuksiin. Työnantajapuoli taas toistaa kuin automaatti, että nykyisessä kilpailutilanteessa ei ole varaa nostaa palkkoja juuri lainkaan.
Paineet kasvavat ja voi olla, että työnantajapuolellakin jotkut muistelevat kaiholla laajoja tulopoliittisia sopimuksia. Joillakin aloilla tilanne voi kärjistyä työtaisteluunkin.
Hyvin todennäköistä on, että nykyisen kaltaiset inflaatioprosentit johtavat myös siihen, että pankit alkavat kilpailla tallettajien rahoista ja samalla mahdollisesti tiukentaa luotonantoaan. Merkittäviä syitä inflaatioon ovat nimenomaan pankkien löysä rahapolitiikka sekä hallituksen runnomat kulutusverojen kiristykset, joista osa alkaa vaikuttaa vasta tänä vuonna.