Kapitalismin perustekijät 1
Kolumbus toi 1492 Atlantin takaa ilosanoman. Siellä on maa, jonka alkuasukkaat sopivat orjiksi. Kristillinen katse kääntyi Välimeren aalloilta länteen. Vihdoin oli Herra näyttänyt tien uuteen Jerusalemiin!
Tämän jälkeen keskiaikainen skolastinen kirpunnyljentä Jumalan ja enkelien olemuksesta jäivät vähemmälle. Rikastumisen näkökulmasta oli turha saivarrella, montako enkeliä mahtui istumaan nuppineulan kärjelle.
Aavan meren tuolla puolen odottivat mittaamattomat intiaanien vuosisataisen ahkeroinnin ja taitavuuden työn tulokset noutajaansa.
Orjuuden palauttaminen sopivilla lakitekstien sanakäänteillä otettiin heti puheeksi myös katolisen kirkon piirissä. Katolisen kirkon mukaan kristittyjä ei saanut pitää orjina. Ainoastaan toisuskoisia ja pakanoita.
Intiaanit eivät tienneet kristinuskosta mitään. Heitä voitiin pitää vetojuhtiin verrattavina ali-ihmisinä.
Portugali ja Espanja jakoivat keskenään Euroopan ulkopuolisen maailman 1494 solmitulla Tordesillasin sopimuksella.
Portugali sai Afrikan ja läntisen kauppareitin Intiaan. Amerikan puolella se joutui tyytymään nykyisen Brasilian alueeseen. Muu Amerikka jäi Espanjan hyödynnettäväksi.
Vuosina 1503–10 Amerikasta tuotiin Espanjaan kultaa 5 000 kiloa. Viisikymmentä vuotta myöhemmin tuotiin vuosittain 42 600 kiloa kultaa ja 300 000 kiloa hopeaa. 1600-luvun alussa hopeaa tuotiin yli kaksi miljoonaa kiloa vuodessa.
Espanjan rikastuminen teki maasta Euroopan ylivoimaisen sotilasmahdin. Kuninkaalla oli varaa pitää yllä suuria palkkasoturiarmeijoita, joiden avulla italialaiset, alankomaalaiset ja siirtokuntien alamaiset pidettiin kurissa.
Espanjalaiset eivät sijoittaneet pääomia tuottavaan teollisuuteen. Rahat käytettiin joko maaomaisuuteen tai valmiiden tuotteiden ostamiseen muualta Euroopasta.
Antwerpenista tuli kaupan keskus, jossa koko Euroopan ylellisyystuotteet vaihdettiin espanjalaisten kultaan ja hopeaan.
Lopulta espanjalainen kulta sijoitettiin tuottavalla tavalla Englannissa, Ranskassa ja Hollannissa. Siellä ovat nykyisen globaalin kapitalismin pääoman juuret.
Espanjalaisten tuomat isorokko, tuhkarokko, pilkkukuume, influenssa ja rutto kylvivät kuolemaa intiaanien keskuudessa Karibian saarilta aina Meksikon ja Perun kaukaisimpiin kolkkiin.
Erään Andeja koskevan arvion mukaan alueella asui vuonna 1520 noin yhdeksän miljoonaa ihmistä, mutta vuonna 1620 enää vajaat 600 000.
Espanjalaisten ei tarvinnut taistella parhaista viljelymaista tautien niittäessä intiaanit pois tieltä. Tautien leviämistä myös aktiivisesti edesautettiin.