Jos ennusteet ja gallupit pitävät kutinsa, viettää Ison-Britannian pääministeri, konservatiivipuolueen Rishi Sunak viimeisiä päiviään virassaan. Torstain parlamenttivaaleissa hänen puoluettaan uhkaa historiallisen karvas tappio, ja pääministerin viran lisäksi Sunak joutunee luopumaan myös konservatiivien puoluejohtajuudesta.
Nyt näyttää melko varmalta, että työväenpuolue Labourin johtajasta Keir Starmerista tulee maansa seuraava pääministeri. Labour johtaa mielipidekyselyitä noin 15-20 prosenttiyksiköllä, vaikka puolueen johto onkin sulanut hieman vaalikampanjan aikana.
Suuri osa Labourin suosiosta selittyy sillä, että britit ovat lopen kyllästyneitä konservatiiveihin, jotka ovat olleet hallitusvastuussa vuodesta 2010. 14 vuoteen on mahtunut peräti viisi konservatiivipääministeriä: David Cameron, Theresa May, Boris Johnson, Liz Truss ja Rishi Sunak. Myös Ison-Britannian EU-ero eli Brexit jakaa edelleen mielipiteitä. Vasemmistossa koko hanketta pidetään kohtalokkaana virheenä, kun taas oikeistossa ollaan pettyneitä siihen, ettei Brexit tuonutkaan luvattua hyvinvointia.
Toteutuvatko gallupit?
Oikeistolainen Telegraph-lehti ennustaa konservatiiveille puolueen historian huonointa vaalitulosta ja vain 87 paikkaa parlamentin 650-paikkaiseen alahuoneeseen. Vasemmistolaisempi Guardian on hieman armollisempi ennusteessaan ja povaa konservatiiveille 135 paikkaa.
Labourin veret seisauttava murskavoitto on sen sijaan todennäköinen sekä Telegraphin että Guardianin ennusteiden mukaan. Telegraph ennustaa Labourille 441 paikkaa ja Guardian 424 paikkaa. Kumpikin olisi toteutuessaan paras tulos Labourille koskaan: edellinen ennätys on Tony Blairin vaalivoitto vuodelta 1997.
Iso kysymys onkin, toteutuvatko lehtien hurjat ennusteet. Labour on ollut tukevassa gallup-johdossa vuodesta 2021, mutta puolueen johto on varonut nuolaisemasta, ennen kuin tipahtaa. Labour-piireissä on pelätty, että suuri osa ihmisistä alkaa pitää Labourin voittoa niin varmana, etteivät vaivaudu käymään äänestämässä. Paljon riippuu siis siitä, saako työväenpuolue kannattajansa liikkeelle.
Farage-ilmiö
Samalla kun konservatiivipuolue on pudonnut, on laitaoikeistolaisen törkyturpa Nigel Faragen EU- ja maahanmuuttajavastainen reformipuolue nostanut kannatustaan. Reformipuoluetta pidetään yleisesti Faragen aikaisempien projektien eli Ison-Britannian itsenäisyyspuolue Ukipin ja sen tilalle perustetun Brexit-puolueen jatkeena.
Farage on ollut viime aikoina paljon julkisuudessa paitsi rasististen ulostulojensa, myös kyseenalaisten Venäjä-mielipiteidensä suhteen. Farage muun muassa väitti EU:n ”provosoineen” Venäjää hyökkäämään Ukrainaan.
YouGovin uusimpien mielipidemittausten mukaan reformipuolue olisi ohittanut valtakunnallisessa kannatuksessa jopa konservatiivit. Parlamenttipaikkoja Faragen joukoille on silti tulossa vain muutama, sillä Ison-Britannian vaalijärjestelmässä jokaisesta vaalipiiristä valitaan vain eniten ääniä saanut ehdokas. Tällä hetkellä vain yksi vaalipiiri näyttää siltä, että sieltä valittaisiin reformipuolueen ehdokas: Farage itse.
Reformipuolueen ja Faragen valtakunnallinen kannatus syö joka tapauksessa erityisesti konservatiiveja, joiden katsotaan pettäneen lupauksensa Brexitin ja maahanmuuton suhteen. Mitä enemmän oikeistolaisten äänet jakautuvat reformipuolueen ja konservatiivien välille, sitä varmemmalta Labourin ja Starmerin vaalivoitto vaikuttaa.
Miten käy konservatiivien?
Brittiläiset politiikan kommentaattorit pitävät todennäköisenä, että konservatiivipuolue vaihtaa puoluejohtajaansa tänä syksynä murskatappion jälkeen. Kyseessä olisi puolueen neljäs johtajavaihdos viiden vuoden sisällä.
Konservatiivit etsivät jo nyt selitystä ja syypäitä tulevalle vaalitappiolleen. Puolueen oikeistosiipi väittää tappion syyksi liiallista keskustalaisuutta, ja ehdottavat ratkaisuksi linjanvetoa kovemmin oikeistoon. Maltillisemmat keskustaoikeistolaiset konservatiivit, kuten entinen ministeri ja The Rest is Politics -podcastin juontaja Rory Stewart taas kokevat puolueensa luisuneen liikaa oikeistoon ja menettäneen keskustalaisia äänestäjiä Labourille.
Konservatiivit etsivät jo nyt selitystä tulevalle vaalitappiolleen.
Eräs vahva ehdokas konservatiivien seuraavaksi puoluejohtajaksi on parlamenttiedustaja Penny Mordaunt, jota on luonnehdittu maltilliseksi oikeistolaiseksi. Hän saattaa kuitenkin olla vaikeuksissa, koska hän voi hävitä oman parlamenttipaikkansa torstaina.
Muita varteenotettavia keulakuvia konservatiiveille ovat nais- ja tasa-arvoasiain ministeri Kemi Badenoch sekä entiset sisäministerit Suella Braverman ja Priti Patel. Kaikki kolme edustavat konservatiivipuolueen konservatiivisinta oikeistosiipeä, joiden valinta puolueen johtoon veisi myös konservatiivipuoluetta kauemmas keskustasta.
Myös Nigel Faragen pitkän aikavälin suunnitelmista huhutaan jo brittilehdistössä ja parlamentin teehuoneessa. Farage voi hyvinkin hylätä reformipuolueensa ja pyrkiä konservatiivipuolueen johtoon. Voi olla, että Nigel Faragen lopullinen tavoite onkin reformoida konservatiivit omaksi kuvakseen eli kovan linjan oikeistopuolueeksi.
Mitä Starmer aikoo tehdä?
Vaikka Keir Starmerin ja Labourin vaalivoitto näyttää lähes varmalta, on edelleen avoin kysymys, millaista politiikkaa työväenpuolue aikoo hallituksessa tehdä. Yli 400 paikkaa parlamentissa antaisi Labourille riittävän enemmistön toteuttaa massiivisia uudistuksia ja investoida Britannian koulutukseen, terveydenhuoltoon, ilmastotyöhön sekä liikenteeseen.
Keir Starmerilla voi olla leveät hartiat uudistaa Britanniaa – mutta uskaltaako hän tehdä niin? Starmer on jo peruuttanut jokaisesta vuonna 2020 antamastaan vaalilupauksesta.
Valtiovarainministeriksi Labour-hallitukseen nouseva Rachel Reeves taas on luvannut, että Labour ei hallituspuolueena aio nostaa veroja eikä ottaa valtionvelkaa investointeihin. Jäljelle jää vain talouskuri, jota Britanniassa on toteutettu konservatiivien johdolla jo kylliksi.
Vaaliuurnille torstaina menevät britit saattavat olla kyllästyneitä konservatiiveihin, mutta he eivät ole typeriä. Jos Labour ei tee konservatiiveista selkeästi erottuvaa ja oleellisesti parempaa politiikkaa, voi edessä olla lisää pettymyksiä Ison-Britannian politiikassa.
Vasen laita vuotaa
Keir Starmer on puhdistanut Labourin riveistä vasemman laidan jäseniä. Myös Starmerin edeltäjä Jeremy Corbyn on erotettu puolueesta. Corbyn pyrkii parlamenttiin nyt itsenäisenä ehdokkaana.
Aiempien lupaustensa pettämisen ja puhdistusten vuoksi Starmer on saanut vastaansa joukon vasemmistolaisia, jotka kampanjoivat nyt Corbynin kaltaisten itsenäisten ehdokkaiden sekä vihreiden ehdokkaiden takana.
Yksi näkyvimmistä aktivisteista on ollut toimittaja Owen Jones, joka ilmoitti aiemmin eronneensa labourista. Jones syytti Starmerin pettäneen kaikki lupauksensa.
Jonesin teesi on, että konservatiivit häviävät joka tapauksessa selvästi, siksi on turvallista äänestää vasemmistolaisia vaihtoehtoja. Samalla lähtee Starmerin suuntaan vahva viesti.
Britannian vaalijärjestelmän vuoksi on mahdollista, että minkäänlaista järistystä ei nähdä. Se antaisi Starmerille entistä vahvemman mandaatin. Jos useampi itsenäinen tai vihreiden ehdokas vie paikan labourin ehdokkaan nenän edestä, voi se heikentää hieman Starmerin vaalivoiton suuruutta.