Ukrainalla on viime päivinä ollut paljon pelissä. Maassa riehuvaa sotaa ja sen seurauksia puitiin menneellä viikolla usealla läntisen maailman politiikan suurella näyttämöllä.
Ensin Berliinissä kokoontui liittokansleri Olaf Scholtzin isännöimä Ukrainan jälleenrakennuskonferenssi, jossa sovittiin isosta paketista liittyen talousuudistuksiin, investointien helpottamiseen sekä muun muassa energia- ja maataloussektorin tukemiseen.
Tämän jälkeen rikkaiden länsimaiden G7-ryhmä kokoontui Italian Apuliaan. Yhdysvaltojen, Kanadan, Iso-Britannian, Saksan, Ranskan, Italian ja Japanin päämieskokouksen keskeinen tulos oli Ukrainalle annettava runsaan 46 miljardin euron laina, jonka vakuutena aiotaan käyttää Venäjän Euroopassa jäädytettyjä varoja.
”Boris Johnson tuli Kiovaan ja sanoi, ettemme aio allekirjoittaa mitään (venäläisten kanssa) – jatketaan vain taistelua.”
Vuoden 1991 rajat
Ukrainan kannalta tärkeimpänä tapaamisena voi kuitenkin pitää viikonloppuna Sveitsin Bürgenstockissa pidettyä rauhankonferenssia.
Sveitsin hallitus oli Ukrainan pyynnöstä kutsunut paikalle 160 valtuuskuntaa eri puolilta maailmaa. Kutsuun vastasi 92 maailman maata ja kahdeksan kansainvälistä organisaatiota.
Asialistan pohjana oli presidentti Volodymyr Zelenskyin syksyllä 2022 julkistama kymmenen kohdan rauhansuunnitelma.
Ukrainan asettama vaatimus rauhalle on vuoden 1991 rajojen palauttaminen, toisin sanoen Venäjän vetäytyminen kaikilta sen haltuun ottamilta alueilta Itä- ja Etelä-Ukrainassa, mukaan lukien Krimin niemimaa ja Sevastopolin laivastotukikohta.
Kiistanalaiset kysymykset myöhemmin
Alueidensa lisäksi Ukraina vaatii sotarikollisten vastuuseen saattamista, mikä käytännössä tarkoittaisi presidentti Vladimir Putinin asettamista syytteeseen.
Tämän lisäksi Ukrainan pitäisi saada turvatakuut osana ”sodan jälkeistä uudistettua Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria euroatlanttisella alueella, joka sisältää Ukrainan”. Tämä tarkoittaa jäsenyyttä Euroopan unionissa ja sotilasliitto Natossa.
Sveitsin huippukokouksen tavoite ei silti ollut näin kunnianhimoinen. Myöskään sodan lopettaminen, rauhanneuvottelut tai edes tulitauko eivät olleet sen listalla.
Käsittelyssä oli Zelenskyin suunnitelmasta kolme vähemmän kiistanalaista kysymystä: ydinturvallisuus, ruokaturvallisuus sekä vankien vaihto ja miehitetyiltä alueilta Venäjälle vietyjen ukrainalaislasten palauttaminen.
Ukrainan ja sen läntisten tukijoiden ajatuksena onkin ollut, että sotaan neutraalisti suhtautuvat, jopa Venäjää ymmärtävät, maat saataisiin näin kiinnitetyiksi Ukrainan aloitteesta tapahtuvaan prosessiin.
Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba totesi silti jo ennen kokousta, ettei Ukraina jousta vaatimuksistaan:
– On taktiikkaa ja on strategiaa. Taktisesti Ukraina esittää rauhan formulan kolmea kohtaa ensimmäiselle huippukokoukselle, mutta strateginen päämäärä pysyy muuttumattomana – kaikkien kohtien toimeenpano.
Ei rauhaa ilman Venäjää
Keskeinen kokoukseen kohdistuva kansainvälinen arvostelu liittyi siihen, ettei sodan aloittajaa Venäjää ollut kutsuttu paikalle.
Tämä johti siihen, että useat niin sanotun globaalin etelän maat eivät lähettäneet edustajiaan tapaamisen. Esimerkiksi Kiina ilmoitti jo etukäteen, ettei se osallistu kokoukseen.
– Kiina on aina vaatinut, että kansainvälisellä rauhankonferenssilla pitää olla sekä Venäjän sekä Ukrainan tuki, kaikilla osapuolilla pitää olla tasavertainen mahdollisuus osallistua, ja kaikista rauhan ehdotuksista pitää keskustella reilulla ja tasavertaisella tavalla, Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Mao Ning sanoi jo viime viikolla.
Kokouksen järjestäjämaa Sveitsi korosti myös osapuolten osallisuutta.
– Jotta rauha saavutettaisiin, on molempien osapuolten oltava neuvottelupöydässä. Se ei tällä hetkellä ole mahdollista, Sveitsin liittopresidentti Viola Amherd sanoi jo ennen huipputapaamista saksalaiselle Frankfurter Allgemeine Zeitung-lehdelle (linkitetty teksti on maksumuurin takana).
– Meille on selvää, että konferenssin päätteeksi ei allekirjoiteta rauhansopimusta. Venäjä voi olla paikalla konferenssin mahdollisessa jatkossa.
Suomi järjestämässä jatkoa
Konferenssin lopputuloksena yhteensä noin 80 maailman valtiota allekirjoitti kokouksen loppujulkilausuman, jonka sisältö noudattelee Ukrainan ja sen läntisten liittolaisten käsityksiä rauhan ehdoista.
Päätöslauselman mukaan Ukrainan alueellinen koskemattomuus – toisin sanoen vuoden 1991 rajat – on kaikkien rauhansopimusten pohja.
Iso osa maailman sitoutumattomista maista jäi kuitenkin pois/ loppujulkilausumasta. Myöskään mikään maa ei ilmoittautunut pitämään kokouksen jatkoa.
Tosin Suomi on lupautunutl isännöimään alemman tason työryhmäneuvotteluja, joissa tarkoitus on valmistella prosessin jatkoa.
”Kiina häiritsee kokousta”
Etenkin Kiinan poisjääminen tuotti pettymyksen presidentti Zelenskyille. Hänen mielestään Kiina sabotoi tahallaan kokousta.
– Venäjä käyttäen Kiinan vaikutusvaltaa alueella ja käyttäen myös kiinalaisia diplomaatteja tekee kaikkensa häiritäkseen rauhankokousta, Zelenskyi sanoi Politico-verkkojulkaisun mukaan.
Lisäksi hän syytti ukrainalaisiin tiedustelutietoihin viitaten Kiinan suoraan aseistavan Venäjää Ukrainan vastaisessa sodassa. Presidentti Xi Jinping on luonnollisesti kiistänyt tämän.
Muu maailma sovittelemassa Euroopan riitoja
Tilanne Ukrainan sodan ympärillä onkin globaalin tilanteen kannalta mielenkiintoinen. Yleensä Euroopan maat ovat olleet esittelemässä erilaisia vaihtoehtoja kehittyvien maiden sotilaallisiin konflikteihin. Nyt muualla maailmassa on haluja sovitella Euroopassa käytävää sotaa.
Tästä osoituksena on Kiinan ja Brasilian toukokuun lopulla julkistama Ukrainaa koskeva rauhanaloite. Maiden kuusikohtaisessa asiakirjassa esitetään, että sotatoimien kärjistäminen pitää estää samalla, kun tavoitteeksi pitää asettaa kansainvälinen rauhankokous, jossa pöydällä ovat tasavertaisesti kaikki rauhansuunnitelmat.
Aloitteessa todetaan myös, ettei maailmaa pitäisi jakaa toisistaan eristäytyneisiin poliittisiin ja taloudellisiin blokkeihin. Kansainvälistä yhteistyötä pitäisi Kiinan ja Brasilian mielestä tehostaa erityisesti kysymyksissä, jotka liittyvät energiaan, valuutta- ja finanssijärjestelmään, ruokaturvaan ja kriittisen infran turvallisuuteen kuten öljy- ja kaasuputkiin, merenalaisiin kaapeleihin ja sähköön.
Ukrainan suhde Kiinaan viilenee
Ukrainan johdossa Kiinan toimeliaisuutta ei ole tervehditty yksinomaan myönteisesti.
Presidenttiä Zelenskyin mielestä Ukrainan on uhrin asemassa tehtävä aloite.
– Ukrainalaiset ovat kuolleet, venäläiset ovat raiskanneet naisiamme, he ovat varastaneet kymmeniä tuhansia lapsiamme. Kenelläkään muulla ei ole oikeutta sanella, miten tämän sodan pitää päättyä, Zelenskyi vuodatti julkisuudessa.
Maan ulkoministeri Dmytro Kuleba puolestaan uskoo, että Kiinan rauhantahtoista linjaa selittää se, että maa vain odottaa, kumpi voittaa sodan.
Ukraina on silti koko sodan ajan halunnut tarkasti vaalia hyviä suhteita Kiinaan.
Kasvava arvostelu lähenteleekin Ukrainan suurimman tukijan Yhdysvaltojen kantoja. Yhdysvaltojen ulkoministeriön mukaanKiina ei pysty edistämään rauhaa niin kauan kuin maa avustaa Venäjää sen sotaponnisteluissa.
Putinin vastaveto
Venäjällä Sveitsin-kokous on saanut odotetusti hyisen ja kyynisen vastaanoton.
Vastavetona presidentti Vladimir Putin heitti pöytään oman suunnitelmansa, josta rauhan voi sanoa olevan kaukana.
Puhuessaan hiljattain Venäjän ulkoministeriön työntekijöille hän esitti, että sodan lopettaminen on mahdollista. Se kuitenkin edellyttäisi, että Ukraina luovuttaisi Venäjälle Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueet, jotka Venäjä on osittain miehittänyt.
Mielenkiintoista on, että Putin liitti aluevaatimuksiinsa rajat, jotka Ukrainan perustuslaki määrittelee.
Samalla uhkavaatimuksen voi tulkita paljastavan sen, mitä Venäjä sodalla lopulta tavoittelee: juuri kyseistä neljää Ukrainan aluetta.
Sopu oli lähellä jo 2022
Vaikka Ukrainan murheellinen sota näyttää juuttuneen umpikujaan ilman näkymää rauhasta, olivat Ukraina ja Venäjä lähellä sopimusta vihollisuuksien lopettamisesta jo keväällä 2022.
Maat kävivät vain muutama viikko Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen neuvotteluja aselevosta ensin Valko-Venäjällä ja myöhemmin Turkissa.
Arvostetuimpiin kansainvälisen politiikan julkaisuihin kuuluvan amerikkalaislehti Foreign Affairsin mukaan (linkitetty teksti on maksumuurin takana) kyseessä olivat ”neuvottelut, jotka olisivat voineet lopettaa sodan Ukrainassa”.
Lehden mukaan oli hämmästyttävää, että alkaneen suurhyökkäyksen keskellä oltiin lähellä sopua, joka olisi voinut lopettaa sodan, antaa Ukrainalle turvatakuut ilman Venäjän kammoamaa Nato-jäsenyyttä, mutta mahdollistanut myöhemmin Ukrainan liittymisen Euroopan unioniin.
Sopimuspohjasta teki poikkeuksellisen myös se, että se olisi ensimmäistä kertaa avannut mahdollisuuden myös keskusteluihin Krimin asemasta, josta Venäjä ei ole suostunut luopumaan senttiäkään keväällä 2014 toteuttamansa niemimaan laittoman anastamisen jälkeen.
Yllätyksiä tulevaisuudessa?
Foreign Affairsin mukaan ei ollut yhtä yksittäistä syytä, miksi neuvottelut kariutuivat.
Sopimuksen syntymisen aikaan julkisuuteen nousivat Venäjän joukkojen toimeenpanemat Butšan ja Irpinin verilöylyt. Ne paljastivat sodan kaikkein julmimmat kasvot. Silti tämän jälkeenkin Venäjän ja Ukrainan neuvotteluvaltuuskunnat jatkoivat sopimuksen työstämistä, Foreign Affairs kertoo.
”Putin ja Zelenskyi yllättivät kaikki molemminpuolisella tahdollaan harkita kauaskantoisia myönnytyksiä sodan lopettamiseksi. He saattavat hyvin yllättää kaikki myös tulevaisuudessa”, lehti kirjoittaa.
Sanomalehti New York Times julkaisi (linkitetty teksti on maksumuurin takana) viime viikonloppuna sopimuksen kokonaisuudessaan.
Suomen malli ei sopinut?
Myös Ukrainan neuvotteluvaltuuskuntaa johtanut kansanedustaja David Arahamija on myöhemmin antanut julkisuudessa oman todistuksensa.
Arahamijaa voi kutsua presidentti Zelenskyin oikeaksi kädeksi, joka on presidentin tukipuolueen Kansan Palvelijan parlamenttiryhmän puheenjohtaja Ukrainan kansanedustuslaitoksessa Verhovna Radassa.
Arahamijan mukaan Venäjä halusi jonkinlaista Suomen mallia.
– He toivoivat viimeiseen saakka, että olisivat voineet puristaa meidät allekirjoittamaan sellaisen sopimuksen, jossa olisimme hyväksyneet neutraliteetin. Tämä oli heille suurin asia. He olivat valmiita päättämään sodan, jos me, kuten Suomi (kylmän sodan aikana), omaksuisimme puolueettomuuden ja olisimme liittymättä Natoon, Arahamija muistelee.
”Jatketaan vain taistelua”
Huhtikuussa 2022 Ison-Britannian pääministeri Boris Johnson saapui Kiovaan. Amerikkalaislehti Wall Street Journalin mukaan Johnson sanoi Zelenskyille, että mikä tahansa sopimus Putinin kanssa olisi halpamainen ja voitto tälle.
– Jos annat hänelle yhtään mitään, hän vain tallettaa sen ja tämän jälkeen valmistautuu seuraavaan hyökkäykseen.
Arahamijan mukaan oleellista oli myös se, että Ukrainan liittoutumattomuus olisi vaatinut maan perustuslain muuttamista. Nato-jäsenyyden tavoittelu kirjattiin maan perustuslakiin helmikuussa 2019
Toinen painava syy oli myös syvä epäluottamus Putinin aikeisiin ja siihen, saisiko Ukraina riittävät takuut siitä, ettei Venäjä hyökkää maahan uudestaan.
Arahamija antoi silti ymmärtää juuri Johnsonin olevan vastuussa lopputuloksesta.
– Boris Johnson tuli Kiovaan ja sanoi, ettemme aio allekirjoittaa mitään (venäläisten kanssa) – jatketaan vain taistelua.
uutiskirje 
