Vasemmistoliiton kansanedustajat Mai Kivelä ja Veronika Honkasalo syyttävät hallitusta tuplapetoksesta.
– Ensin rikotaan hallitusohjelman tärkein luontokirjaus, sitten väitetään totuuden vastaisesti, että näin isoa suojelupäätöstä ei Suomessa ole aiemmin tehty, kansanedustajat toteavat yhteisessä tiedotteessaan.
Tällä he viittaavat vanhojen metsien suojelun kriteereihin, jotka pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtaman oikeistohallitus on antanut lausuntokierrokselle. Honkasalo muistuttaa kriteereistä olleen poliittista kiistaa jo pitkään, sillä ne ovat yksi tärkeimpiä keinoja pysäyttää luontokato Suomen metsäluonnossa.
”Ministeri Mykkänen hehkuttaa Metso-ohjelmaa samalla, kun leikkaa sieltä rahaa.”
– Maa- ja metsätalousministeriön metsätalousedunvalvonta voitti ympäristöministeriön suojeluhalut, ministeri Essayah voitti ministeri Mykkäsen. Talous voitti luonnon taas kerran, hän luonnehtii kriteerejä. Honkasalo on eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen.
Vastoin totuutta
Honkasalo ja Kivelä arvioivat, että suojelukriteerien kyljessä tarjoiltu, uudeksi ja historialliseksi väitetty valtion maita koskeva 31 000 hehtaarin suojelupäätös ei todellisuudessa juuri lisää suojellun metsän määrää.
Vaikka päälle mahdollisesti tulee inventoinnin myötä 50-60 000 hehtaaria lisää metsää, Honkasalo ja Kivelä toteavat maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) puhuneen vastoin totuutta sanoessaan, että näin isoa suojelupäätöstä ei Suomessa ole aiemmin tehty.
– Vuonna 1996 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen, jolla se suojeli kertaheitolla 293 600 hehtaaria vanhaa metsää valtion mailla. Se päätös oli historiallinen, tämän hallituksen päätös sen sijaan säälittävä ja kaikki rimat alittava, Kivelä sanoo. Hän on eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen.
Hän muistuttaa siitä, että suurin osa nyt suojeluun tuotavasta alueesta on jo ollut sivussa hakkuilta ja Metsähallituksen alue-ekologisen verkoston kautta suojelussa.
– Toki suojelu on tällä päätöksellä myös ajallisesti pysyvää, mutta kaikkein tärkein, yksinkertaisin ja ilmeisesti poliittisesti kaikkein mahdottomin teko tälle hallitukselle, suojellun arvometsän pinta-alan lisääminen, jää tyhjäksi puheeksi, hän sanoo.
Iso pettymys
Lisäksi Honkasalon ja Kivelän mielestä kokonaisuuden kannalta merkittävää on yksityismailla julkista rahaa vastaan tehtävä suojelu.
– Ministeri Mykkänen hehkuttaa Metso-ohjelmaa samalla, kun leikkaa sieltä rahaa, Honkasalo kuvailee ympäristöministeri Kai Mykkäsen (kok.) toimintaa.
– On aivan totta, että yksityismailla sijaitsevalle vanhalle metsälle pitää olla erilaisia mekanismeja kuin valtion mailla, jotta ne todella saadaan suojaan ja jotta toimitaan reilusti. Tämä edellyttää kuitenkin merkittävää lisäystä Metson rahoitukseen, mitä ei ole näköpiirissä. Juuri sen takia valtion omien maiden suojelupäätös on niin iso pettymys: sillä olisi pitänyt paikata sitä pinta-alaa, mitä jää Metso-leikkausten takia suojelematta yksityismaalla.
Hän muistuttaa siitä, että suojelun lähtökohta on EU-biodiversiteettistrategian mukaan kaiken jäljellä olevan vanhan ja luonnontilaisen metsän suojeleminen.