Puoli-Q:n esitystila on rouhea ja rupuinen. Katsomossa on tilaa noin neljällekymmenelle kerrallaan ja toimistopaperille tulostettu käsiohjelma ilmaisee jo ennen esityksen alkua, että luvassa on taidepaukku. Pelottavinta on, että esityksen kestoa ei kerrota, mutta myös turvallisuutta rakastavan teatteri-ihmisen on aika ajoin syytä nähdä muutakin kuin totuttua. Siis peremmälle!
Nuori Aleksi Klöve on koonnut kiinnostavan näyttelijänelikon Iltarukous-nimisen tekstin ympärille. Alusta asti on selvää, että katsoja joutuu hahmottamaan juonta vähistä vihjeistä ja arvailujen varaan jää, näimmekö me paikalla olleet saman näytelmän vai omat päätelmämme siitä. Ja tohtiiko ehkä ymmärtämästään edes kertoa? Yritän kuitenkin.
Uskon nähneeni jonkinlaisen intiimin scifi-tarinan lähitulevaisuudesta, jossa kiire ja kulutus ovat edelleen takeita siitä, että ”elämme hyviä aikoja”.
Näytelmän keskiössä on kolea, virtaviivaisen oloinen nuori pari, joka on hankkinut lapsen. Kyse on nimenomaan hankinnasta, tyttö on adoptoitu, ehkä jopa keinoalkuinen, ja hankinta osoittautuu virheeksi. Siitä seuraa raivoa, ahdistusta ja kohtalokkaita tekoja, sillä lapsi ei vastaa odotuksia. Se itkee, ei suostu laulamaan, eikä osaa edes rukoilla oikein.
Klöve käyttää pieniä, mainioita näyttämöllisiä keinoja, kuten vaikkapa mekaanisesti välittynyt replikointi tai suomen kieli tanskalaisen muusikon puhumana. Viulisti Levinsenin soitto rikastuttaa esitystä, tarjolla on sekä akustisia signaaleja että Finlandia.
Näyttelijät Jaakko Nieminen ja Riina Riikonen herättävät läsnäolonvarmuudellaan ja ulkoisella olemuksellaan uteliasta mielenkiintoa. Silva Belghiti on kiehtova, kauniskasvoinen hahmo. Mutta miksi itse tarina on niin epämääräinen? Kaipasin selkeämpiä merkityksiä ja kirkkaampaa juonta. Silti tulen muistamaan tämän teatteri-illan ensimmäisen osan itsenäisenä lukuna, jossa on itua. Se olisi saanut vielä kypsyä hetken.
Väliajan jälkeen vuorossa on itsenäinen pikkuesitys nimeltä Prosessi. Se on improvisoitu, joka kerta erilainen esitys näytelmän lukuharjoituksesta. Se voi olla joskus hauska ja joskus vastaavasti täysin hyydyttävä. Varmasti se on myös kommentti edellä nähtyyn, pitkitetty vitsi siitä miten työläs matka aiheesta on esitykseen, varsinkin itsensä avantgardeksi määrittelevään.
Iltarukous ja Prosessi. Kahden esityksen ilta Puoli-Q:ssa. Joka ilta 10. – 15.1. klo 19, la myös klo 15. Ohjaus: Aleksi Klöve. Rooleissa: Silva Belghiti, Niels Levinsen , Jaakko Nieminen ja Riina Riikonen.