Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja eurovaaliehdokas Li Andersson pitää järjestöjen ryhmäkanneoikeuden säätämistä tulevan europarlamenttikauden keskeisenä tavoitteena. Ryhmäkanneoikeuden laajentaminen sisältyi vielä keväällä neuvotteluvaiheessa olleeseen yritysvastuudirektiiviin, josta se kuitenkin poistettiin muun muassa Suomen vastustuksen vuoksi.
– Orpon hallitus asettui ideologisista syistä vastustamaan yritysvastuudirektiiviä vedoten ammattiliittojen sekä ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöjen kanneoikeuden “ongelmallisuuteen”, mikä on herättänyt tyrmistystä jopa elinkeinoelämän piirissä, Andersson sanoo.
Hyödyllinen lisäys
Laajaa kotimaisten yritysten joukkoa edustava vastuullisuusverkosto Fibs kritisoi helmikuussa voimakkaasti hallituksen linjaa ja totesi, että ryhmäkanneoikeus olisi hyödyllinen lisäys direktiiviin. Useat järjestöt ovat pitäneet ryhmäkanneoikeuden laajentamista välttämättömänä, jotta esimerkiksi ihmisoikeusloukkauksien uhreilla olisi ylipäätään mahdollisuus saada oikeutta.
– Suomessakin esiintyviin ihmiskaupan ja työperäisen kiskonnan tapauksiin on ollut vaikeaa puuttua, koska uhreja on paljon, he ovat erittäin haavoittuvassa asemassa ja usein jo poistuneet maasta. On käsittämätöntä, että oikeiston suhtautuminen ay-liikettä kohtaan on muuttunut niin vihamieliseksi, ettei se halua lähteä yhdessä kitkemään näitä ilmiöitä, Andersson sanoo.
Andersson muistuttaa, että sellaiset suomalaiset yritykset, jotka huolehtivat työntekijöihin, ympäristöön ja ihmisoikeuksiin liittyvistä velvoitteista, ovat häviäjiä, mikäli yritysvastuudirektiivin toimeenpano vesittyy.
”Oikeisto pelottelee eurovaaleissa “ylisääntelyllä” kun todellisuudessa kyse on reilun kilpailuasetelman turvaamisesta.”
– Oikeisto pelottelee eurovaaleissa “ylisääntelyllä” kun todellisuudessa kyse on reilun kilpailuasetelman turvaamisesta. Suomen etu on levittää pohjoismaisen työmarkkinamallin vahvuudet koko Eurooppaan ja estää valtioiden välinen kilpajuoksu pohjalle niin työehdoissa kuin ympäristö- ja ihmisoikeuskriteereissä, Andersson sanoo.