Finnwatchin tänään tiistaina julkaisema raportti esittää kehysriiheen kokoontuvalle pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitukselle yli 40 toimenpidesuositusta veropohjan tiivistämiseen ja verojärjestelmän läpinäkyvyyden lisäämiseen. Pelkästään kansallisilla toimilla voitaisiin kerätä yli miljardi euroa lisää verotuloja.
Veropohjan aukot -raportti käy läpi yritystoimintaan liittyvän verojärjestelmän ongelmat.
– Verojärjestelmämme vilisee aukkoja, jotka hyödyttävät pääosin isoja yrityksiä sekä varakkaimpia ja hyvätuloisimpia yritysomistajia. Raporttimme muistuttaa, että verotuloja voidaan kerätä merkittäviä määriä lisää ihan vain sillä, että kaikki laitetaan maksamaan samasta tulosta samat verot, sanoo veroasiantuntija Saara Hietanen Finnwatchilta.
”Verotus on ihmisoikeuskysymys.”
Kymmeniä keinoja
Kansallisia yritystoimintaan liittyvän verojärjestelmän puutteita Finnwatch listaa kymmeniä. Näitä ovat muun muassa listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen ongelmat, voitonsiirtoa estävien korkovähennysrajoitusten porsaanreiät, holding-yhtiöiden käyttöä verosuunnitteluun suitsivan väliyhteisölain hampaattomuus, luonnollisia henkilöitä koskevien arvonnousuverosäännösten puuttuminen, Suomen kannalta epäedulliset verosopimukset, verotusta lykkäävät sijoitusinstrumentit sekä sukupolvenvaihdoshuojennuksen epäkohdat.
– Valtion talouden kuntoon laittaminen on täynnä arvovalintoja. Pelkästään kansallisilla veropohjaa tiivistävillä toimilla voitaisiin kerätä yli miljardi euroa lisää verotuloja, Hietanen arvioi.
Raportti käy läpi myös kansainvälisen yritysverojärjestelmän viimeaikaiset uudistukset ja niihin jääneet puutteet. Voimaan saatetun minimiyhteisöveron taso on raportin mukaan liian matala, sääntelyyn on jäänyt porsaanreikiä haitallisen verokilpailun jatkamiseen eivätkä toimet yritysveropohjan yhtenäistämiseksi ole edenneet.
Kyse on ihmisoikeuksista
Finnwatch varoittaa siitä, että verokilpailu on siirtymässä entistä enemmän yrityksistä yritysomistajien tasolle. EU-tasolla järjestö kehottaakin suitsimaan erilaisia varakkaita maahanmuuttajia houkuttelevia erityisvero-ohjelmia, yhtenäistämään jäsenmaiden luonnollisia henkilöitä koskevat arvonnousuverosäännökset sekä ottamaan käyttöön minimiveron pääomatuloille.
– Verotus on ihmisoikeuskysymys ja valtioilla on velvollisuus mobilisoida riittävät resurssit ihmisoikeuksien toteuttamiseksi. Ihmisoikeuselimet ovat useissa kannanotoissaan edellyttäneet valtioilta progressiivista verotusta ja tiiviitä veropohjia, Hietanen toteaa.
– Tämä olisi hyvä muistaa myös Suomessa kehysriihen päätöksiä tehdessä.
Risuja raportissa annetaan myös Suomen verotusta koskevien tietojen julkisuuden puutteista. Suomessa verovapaat tulot jäävät piiloon yleisöjulkisuudelta. Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa muun muassa myös poistetaan yrityksiä koskevia tietoja oikeuden päätöksistä. Lisäksi edunsaajarekisterin käyttö on voimakkaasti rajattua.
– Kuvittelemme Suomessa usein olevamme verotietojen avoimuuden mallimaa. Tämä ei pidä paikkaansa. Läpinäkymättömyydellä ylläpidetään verojärjestelmän epäkohtia, Hietanen moittii.