Iso osa suomalaisista lapsista ja nuorista on tutkimusten mukaan huolissaan omasta tai läheistensä mielenterveydestä. En pidä sitä sinällään yllättävänä, onhan jo hyvän aikaa sitten käynyt meidän aikuistenkin osalta niin, että mielenterveysperusteiset syyt ovat muodostuneet suurimmaksi aiheuttajaksi pitkäaikaisille sairauspoissaoloille työelämässä.
On sääli ja valtavan surullista, että tässä haastavassa tilanteessa maamme hallituksen ratkaisu on alirahoittaa hyvinvointialueita, mikä näkyy jo nyt aliresursoitujen mielenterveyspalveluiden ruuhkautumisena entisestään. Kannan huolta ei-lakisääteisten mielen hyvinvointia vahvistavien palveluiden resurssien hupenemisesta, sillä tämä lisää edelleen painetta ruuhkautuneille lakisääteisille palveluille.
Ratkaisu tilanteeseen on mielestäni kahtalainen. Maamme hallituksen on annettava hyvinvointialueille realistinen rahoitus, jonka turvin voidaan purkaa olemassa olevat hoitojonot ja toisaalta kehittää mielenterveyspalveluita niin, että jokainen apua tarvitseva saa apua oikea-aikaisesti ja riittävän varhaisessa vaiheessa palveluketjua.
Toinen osa ratkaisua on se, että hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden on pystyttävä yhdessä laatimaan tutkittuun tietoon pohjautuen alueelliset mielen hyvinvoinnin edistämisen toimintaohjelmat. Uskon, että tällaisten ohjelmien avulla pystytään sitouttamaan kaikki osapuolet ja koko palveluketju tekemään töitä samansuuntaisesti ja vahvassa keskinäisessä kumppanuudessa. Rahoituksen painopistettä on samalla pystyttävä suunnitelmallisesti siirtämään erikoissairaanhoidosta ennaltaehkäiseviin palveluihin ja toimenpiteisiin.
Miikka Kortelainen
Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja, Kajaani