Kansanedustaja Jussi Saramon vastauksen kysymykseen vasemmistoliiton puheenjohtajuudesta voisi tiivistää seuraavasti: Hoidetaan eurovaalit ensin. Saramo lähtee tavoittelemaan paikkaa europarlamenttiin kesäkuun vaaleissa.
– On vähän ennenaikaista vastata tuohon puheenjohtajuuskysymykseen. Riippuen eurovaalituloksesta katsotaan, millainen ehdokasporukka puolueen puheenjohtajavaaleihin tulee, Saramo sanoo KU:lle.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi tiistaina luopuvansa ensi syksynä puolueen puheenjohtajuudesta ja olevansa valmis eurovaaliehdokkaaksi. Anderssonin lisäksi kansanedustajista Merja Kyllönen on asettunut ehdolle, ja nyt Saramo lähtee mukaan kisaan.
”On katastrofi, jos Brysselille käy samoin kuin Helsingille eli tulee kova oikeistovalta”
– Monissa vaaleissa on julkisuudessa lähdetty siihen, että vasemmisto on yhden mepin puolue. Nyt Lin ehdokkuus teki sen, että kaksi paikkaa on realistinen tavoite. Tämä sähköistää eurovaalit ihan eri tavalla.
– Muistetaan, että vihreillä on nyt kolme paikkaa, ja Suomi saa nyt vielä yhden paikan lisää.
Vasemmistoliiton nykyinen europarlamentaarikko Silvia Modig ei asetu enää ehdolle perhesyiden vuoksi.
Tärkeämmät kuin koskaan
Saramon mukaan tulevat eurovaalit ovat tärkeämmät kuin koskaan aiemmin. Näkemys liittyy siihen, että äärioikeistolle on povattu menestystä.
– On katastrofi, jos Brysselille käy samoin kuin Helsingille eli tulee kova oikeistovalta. Jo pitemmän aikaa monet työntekijöiden asemaa parantavaa asiat, verotukseen liittyvät asiat ja monet muut ovat tulleet Suomen ulkopuolelta.
– Olemme nähneet, että EU on tosi keskeinen Suomen politiikalle.
Saramolla on pitkä kokemus Eurooppa-politiikasta. Viime kaudella hän istuI eduskunnassa suuressa valiokunnassa, joka käsittelee EU-asiat sekä hallituksen EU-ministerivaliokunnassa. Aiemmin Saramo oli yhdeksän vuotta Euroopan vasemmistopuolueen hallituksessa.
– Tunnen Euroopan vasemmiston läpikotaisin. Tämä on se syy, miksi haluan lähteä rakentamaan vahvaa ja yhteistyökykyistä vasemmistoa Eurooppaan.
Vasemmistoliitto toimii europarlamentissa osana vasemmistoryhmää, jossa on mukana myös pienentyvä joukko vanhoillisia kommunisteja. Vasemmistoliiton hengenheimolaisia on myös paljon osana Pohjoismaiden vihreää vasemmistoa, jossa toimii myös ei-pohjoismaalaisia, progressiivisia vasemmistolaisia. Kuten Saramo kuvaa, se on aika monimutkaista.
– Rakennetaan sellainen vasemmisto, että se on oikeasti vaikuttava ja tekee kaikkensa sen eteen, että se on mukana erilaisissa koalitioissa torjumassa äärioikeiston ja maltillisemman oikeiston liittoa.
Verotus kuntoon
Saramo näkee vaarana, että oikeiston voitto eurovaaleissa johtaisi kilpailuun kohti pohjaa.
– Se liittyy niin työelämään, verotukseen, ilmastoon ja luontoon. Hyvinvointivaltion alasajo vauhdittuu, mikä nyt Suomessa tapahtuu oman hallituksen toimesta.
Verotuksen osalta Saramo nostaa esimerkin viime vaalikaudelta. EU yritti säätää direktiiviä maakohtaisesta kirjanpidosta, jolla haluttiin suitsia suuryritysten aggressiivista verovälttelyä. Esitys kaatui lopulta yhden maan enemmistöllä, ja esimerkiksi Ruotsin sosiaalidemokraattien johtama hallitus äänesti esitystä vastaan. Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus rakensi esitystä puheenjohtajamaana.
– Vasemmisto, joka sanoo, ettei EU saa puuttua verotukseen, on häviämässä pelin. Kun puhumme kilpailusta kohti pohjaa, sitä ei voi kansallisesti hoitaa. Euroopan parlamentti ei nykyisellään ole mikään keskustelukerho, se on koko ajan lisännyt valtaansa.
– On tärkeää, että siellä on vahva vasemmisto. Pitää myös paremmin viestiä, mitä siellä tehdään.
Valta kansalle
Mutta siitä puheenjohtajuudesta piti vielä kysyä. Vastaus ei alusta mainitusta juuri muutu, mutta pieni lisäys saadaan.
– Puheenjohtajuutta ei Brysselistä hoideta.
Haastattelun päätteeksi Saramo kehottaa pohtimaan, missä valta sijaitsee. Kun esimerkiksi EU ei pääse käsiksi kirjanpitoon, on valta suuryrityksillä. Ne voivat kilpailuttaa jäsenmaita, jotka painavat omaa verotustaan mahdollisimman alas. Tämän seurauksena EU:n sisälläkin on veroparatiiseja kuten Irlanti ja Luxemburg.
– Jos saisimme maakohtaisen kirjanpidon, se palauttaisi valtaa suuryrityksiltä Suomen tuleville hallituksille ja veroviranomaisille. Haluan EU:n, joka palauttaa valtaa suurpääomalta kansalle.