Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson toteaa, että pääministeri Petteri Orpon lausunnot hallituksen työmarkkinapolitiikasta eivät pidä paikkansa.
Orpo sanoi Kauppalehdessä, etteivät hallituksen ajamat työmarkkinauudistukset vaikuttaisi palkansaajien elämään tai puuttuisi heidän etuihinsa
– Siksi hieman rautalankaa, Andersson toteaa blogissaan tänään.
”On aivan käsittämätöntä väittää, etteivät nämä heikennykset vaikuttaisi työntekijöiden asemaan.”
”Käytännössä palkankorotuskatto”
Andersson nostaa pääministerille kolme kohtaa, jotka selventävät työmarkkinoiden toimintaa. Ensimmäisessä hän toteaa, että lakko-oikeuden rajoittaminen on kaikkien suomalaisten työntekijöiden oikeuksiin vaikuttava heikennys. Hän luettelee hallituksen suunnittelemia keinoja lakko-oikeuden nujertamiseksi.
– Poliittisten lakkojen, kuten tällä viikolla nähtyjen, pituutta aiotaan rajoittaa yhteen vuorokauteen. Ruotsissa jopa viikon lakko on todettu lailliseksi. Toiseksi hallitus kaavailee henkilökohtaisia sakkoja laittomiin lakkoihin osallistuville. Kolmanneksi tukilakkoihin halutaan rajoituksia. Se on ollut keino, jolla esimerkiksi vientialojen työntekijät ovat voineet tukea matalapalkka-alojen työntekijöitä.
Andersson selventää myös niin sanottua vientimallia.
– Vientimalli tarkoittaa käytännössä palkankorotuskattoa, hän vääntää rautalangasta..
Hän muistuttaa siitä, että hallituksen toiveissa valtakunnansovittelijalla ei olisi mahdollisuutta antaa sovintoehdotusta, jossa palkankorotukset ylittäisivät teknologiateollisuuden kaltaisten vientialojen tason.
– Sovittelijalle mennään vain tiukoissa tilanteissa, ja jos kädet sidotaan nyt näin, ei työnantajilla ole enää tarvetta suostua vientialoja suurempiin palkankorotuksiin, Andersson toteaa.
– Esimerkiksi viimeisin opettajien ja hoitajien palkka-ohjelma olisi mahdoton, ja siten esitys vaikuttaisi suuresti kymmeniin tuhansiin naisvaltaisilla ja matalapalkkaisilla aloilla työskenteleviin.
”Kohti vahvemman oikeutta”
Andersson muistuttaa myös siitä, että hallitus haluaa antaa järjestäytymättömille työnantajille mahdollisuuden sopia paikallisesti työehtosopimusta heikommista työehdoista.
– Tämä johtaisi moniin heikennyksiin esimerkiksi työajoissa, tauoissa, lomissa ja palkanlisissä, kun työnantaja voisi sanella muutokset ilman aitoa neuvotteluasetelmaa ja ammattiliiton tukemaa luottamusmiestä – pahimmillaan työntekijöille tuodaan paperi eteen ja sanotaan, että nimi alle tai tuossa on ovi, hän luettelee.
– Työehtosopimuksista poikkeamisen helpottaminen siirtää meitä yleissitovuudesta kohti vahvemman oikeutta.
– On aivan käsittämätöntä väittää, etteivät nämä heikennykset vaikuttaisi työntekijöiden asemaan.