Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä huomauttaa, että pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus on perumassa jälleen yhden lupauksensa
Nyt hallitus on kääntänyt takkinsa yritysvastuun suhteen ja on valmis kaatamaan vuosia neuvotellun EU:n yritysvastuudirektiivin, josta jäsenmaiden on määrä äänestää 9. helmikuuta.
Äänestää tyhjää
”Nämä lupaukset ovat näemmä samaa sarjaa kuin se, ettei köyhiltä leikata.”
Hallituksen eduskunnalle esittämän Suomen kannan mukaan Suomi “voi pidättäytyä äänestämästä neuvottelutuloksesta osana isompaa joukkoa”.
Vasemmistoliiton Kivelä on järkyttynyt hallituksen linjanmuutoksesta, joka on vastoin niin hallitusohjelmaa kuin hallituspuolueiden aiempia lupauksia.
– Tyhjän äänestäminen on käytännössä sama kuin vastaan äänestäminen. Hallitus siis sanoo, että se on valmis kaatamaan vuosia valmistellun yritysvastuudirektiivin, mikäli se saa riittävästi muita maita mukaansa. Eduskunnan on korjattava tämä kanta, ja vasemmistoliitto aikoo sellaista myös esittää, Kivelä sanoo.
Tyhjä lupaus taas?
Kivelä muistuttaa siitä, että edellisellä hallituskaudella valmisteltua kansallista yritysvastuulakia ei säädetty, koska EU:n yritysvastuudirektiivi asettaisi suurille yrityksille vastaavia ihmisoikeus- ja ympäristövastuuvelvoitteita ja parantaisi ihmisoikeusloukkausten uhrien asemaa.
– Hallitusohjelmassaan Orpon hallitus sitoutuu kehittämään yritysvastuuta EU-tasolla ja pitää tärkeänä, että yritysvastuudirektiivi saatetaan voimaan. Nämä lupaukset ovat näemmä samaa sarjaa kuin se, ettei köyhiltä leikata, Kivelä toteaa.
– Suuryritysten toiminnan muuttaminen on välttämätön edellytys ilmastokriisin välttämiseksi. Direktiivi velvoittaisi yritykset muuttamaan toimintaansa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiksi. Se, ettei hallitus ole yksiselitteisesti direktiivin takana, on jälleen yksi synkkä osoitus sen olemattomasta sitoutumisesta ilmastopolitiikkaan.
”Häpeällistä”
Kivelä painottaa sitä, että yritysvastuudirektiivi on trilogineuvotteluissa jäsenmaiden, EU-komission ja EU-parlamentin välillä muuttunut paljolti Suomen ajamaan suuntaan, ja monet hallituksen neuvottelutavoitteet on saavutettu.
Hallituksen muistion mukaan “lopputulos on kompromissi, joka varmistaa EU:n alueella toimiville yrityksille yhdenmukaistetun säädösympäristön vastuullisuussääntelyn osalta” ja muodostaa yhdessä muun regulaation kanssa “loogisen vastuullista liiketoimintaa koskevan sääntelykokonaisuuden.”
Orpon hallitus vastustaa kuitenkin etenkin neuvottelutulokseen sisältyvää järjestöjen ryhmäkannetta ja yritysten velvoitetta julkistaa ihmisoikeusloukkausten uhrien perusteltua kannetta tukevaa todistusaineistoa. Direktiivin valmistelun aikana nämä molemmat on arvioitu keskeisiksi uhrien oikeusturvan ja oikeuksien toteutumisen kannalta.
– Liike-elämän jatkeena toimiva oikeistohallituksemme vastustaa varmasti periaatteesta ryhmäkannetta, mutta on häpeällistä, että se on valmis uhraamaan historiallisen ja pitkälti Suomen tavoitteita vastaavan yritysvastuulainkin tämän etujärjestöroolinsa vuoksi, Kivelä arvioi.