Lähes 30:a konduktööriä uhkaa potkut, kun VR lakkauttaa lähiliikennekonduktöörien Riihimäen työpisteen.
VR:n aloitti tammikuussa Riihimäen lähiliikennekonduktöörejä, lähiliikenteen junatyön esihenkilöitä ja lähiliikenteen opetuskonduktöörejä koskevat muutosneuvottelut. Kaikkiaan neuvottelut koskevat 65 henkilöä ja voivat alustavan arvion mukaan johtaa jopa 35 työntekijän irtisanomiseen.
Riihimäen konduktöörien ammattiosaston tietojen mukaan sen jäsenistä irtisanomisvaarassa on 28. Noin 20 voisi työllistyä konduktöörien Helsingin toimipisteeseen. Tällä hetkellä Riihimäeltä käsin junissa työskentelee 48 lähiliikennekonduktööriä.
”Konduktöörien irtisanominen vaarantaa lähijunaliikenteen turvallisuuden ja palvelutason.”
– Selvästi tilanne näyttää nyt siltä, että irtisanomisia tulee. Määrästä en tietenkään pysty sanomaan, Raideammattilaisten osasto 54 Riihimäen puheenjohtaja Teppo Kääriäinen sanoo Kansan Uutisille. Osasto on Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n osasto.
Suunnitteilla keskittäminen
VR on perustellut irtisanomisia ja Riihimäen yksikön sulkemista sillä, että henkilöstön keskittäminen yhteen yksikköön mahdollistaa tehokkaamman toiminnan.
Kääriäinen ei kuitenkaan pidä Riihimäen yksikön lopettamista järkevänä.
– Riihimäki on keskeisellä paikalla. Tästä on miehitetty hyvin liikenne ja viestintäministeriön ostoliikenteen junia. Riihimäen lähiliikennekonduktöörit ovat työskennelleet Tampereelle ja Nokialle asti. Meidän näkemyksen mukaan työvuorot pystytään tekemään tehokkaasti Riihimäeltä.
Riihimäellä työskentelevillä lähiliikennekonduktööreillä on pääsääntöisesti vuosikymmenten mittaiset työurat VR:n palveluksessa.
– Suurin osa mahdollisesti irtisanottavista lähiliikennekonduktööreistä on panostanut suuren osan elämästään lähiliikenteen matkustajien turvallisuuden ja asiakaspalvelun eteen. Työtä on tehty, ja tehdään, jatkossakin suurella sydämellä, JHL Raideammattilaisten osasto 54 Riihimäki sanoi tuoreessa tiedotteessaan.
Osasto vaatii, ettei kaavailuilla muutoksilla vähennetä konduktöörien määrää Liikenne- ja viestintäministeriön ostoliikenteessä,jota Riihimäen konduktöörit palvelevat.
– Edellytämme myös valtion omistajaohjausta linjaamaan, että irtisanomisten sijaan voitaisiin käyttää pehmeitä keinoja, jotta irtisanomisilta voitaisiin välttyä, osasto toteaa.
Yllätysveto VR:ltä
VR:n suunnitelma sulkea Riihimäen yksikkö ja samalla irtisanoa konduktöörejä tuli yllätyksenä henkilöstölle.
– Varsinkin irtisanomisen ovat iso yllätys, Kääriäinen toteaa.
– Konduktöörejä on viimeksi irtisanottu vuonna 2016 tuotannollistaloudellisin perustein. Aiemmin miehityspisteiden lopettamisten yhteydessä on aina löydetty pehmeitä keinoja, esimerkiksi tarjottu työtä muualta.
Kääriäinen arvioi, että miehityspisteen lopettaminen on iso asia Riihimäellekin.
– Riihimäki on perinteinen rautatiekaupunki, joten asia koskee kaupunkia. Täältä konduktöörit ovat perinteisesti aloittaneet työvuoronsa vuosikymmenten ajan, hän muistuttaa.
Toivo ei kuitenkaan ole ihan kokonaan heitetty miehityspisteen säilyttämisen osalta.
– Niin kauan on toivoa, kun neuvotellaan, Kääriäinen sanoo.
Eniten häntä kuitenkin huolestuttaa yleinen kehitys VR:llä.
– Jos konduktöörien määrää vähennetään junissa, silloin kärsii niin turvallisuus kuin asiakaspalvelu, hän sanoo.
– Matkustajat kokevat junamatkustamisen turvallisemmaksi silloin, kun paikalla on henkilökuntaa, joka pystyy puuttumaan esimerkiksi häiriötilanteisiin.
Lippukoneet eivät korvaa ihmisiä.
– Junissa kulkee vanhuksia, lapsia ja nuoria, joille konduktööri pystyy olemaan suurena apuna junanvaihdoissa ja vastaavissa.
Vähemmän aikaa perheelle
Riihimäkeläinen konduktööri Anne Loukaja jännittää, että onko hänellä enää töitä, kun hänen pitäisi palata vanhempainvapaalta töihin maaliskuussa.
Hän on toiminut konduktöörinä vuoden 2010 lokakuusta lähtien.
– Olen viihtynyt töissä. Kaikki päivät ovat erilaisia, mikä pitää mielen virkeänä, hän kuvailee.
Loukaja on aina asunut radan varressa: Loviisassa, Vantaalla tai Helsingissä, ja nyt viimeksi Riihimäellä.
– Halusin nähdä, mitä tämä homma oikeasti on, hän kertoo.
Hän pelkää, että edessä voi olla alan vaihto.
– VR kun on ainoa firma Suomessa, jossa voi toimia konduktöörinä, hän toteaa.
Niinpä Loukajan pitäisi kouluttautua uudelleen. Vanhasta datanomin tutkinnostaan hän ei usko olevan paljon iloa nykypäivän työmarkkinoilla.
Jos taas paikka aukeaisi konduktöörinä Helsingistä käsin, elämä mutkistuisi.
– Kolmilapsisessa perheessä konduktöörin epäsäännöllinen työaika aiheuttaa paljon säätämistä, hän sanoo.
– Nyt puoliso on voinut joustaa työssään niin, että järjestely on toiminut, mutta jos minun työni päälle tulee tunnin työmatkat suuntaansa, voisi olla vaikea saada päivähoitoa järjestymään.
Loukaja laskee, että kolmen viikon työjaksossa työmatkatunteja kertyy 26, jos käy Helsingissä töissä.
– Se on kaikki pois perheeltä, hän suree.
Riihimäeltä Loukajan perhe tuskin lähtee.
– Löysimme täältä hyvä kodin.
Vaarantaa turvallisuuden
Vasemmistoliiton riihimäkeläinen kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen on rautatieläisperheestä. Hänen isänsä teki uransa VR:llä ja hänen puolisonsakin työskentelee samassa firmassa.
Pekonen matkustaa työmatkansa eduskuntaan junalla.
– Konduktöörien irtisanominen vaarantaa lähijunaliikenteen turvallisuuden ja palvelutason, hän arvioi.
Pekonen jättikin pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtamalle oikeistohallitukselle kirjallisen kysymyksen lähijunaliikenteen turvallisuudesta ja palvelutasosta VR:n aloitettua tammikuussa muutosneuvottelut.
– Samaan aikaan, kun päätöstä perustellaan VR:n kilpailukyvyllä ja kannattavuudella, uhkaa konduktöörien vähentäminen ja sitä kautta matkustusturvallisuuden heikentyminen tehdä erityisesti yöllä junalla matkustamisesta vähemmän houkuttelevan vaihtoehdon, Pekonen sanoo.
Viime vuonna tehdyn selvityksen mukaan konduktöörien määrä on vähentynyt kahden vuoden aikana rajusti paikallisliikenteessä. Junan järjestyksestä vastaavat konduktöörit voivat lisäksi joutua työskentelemään yksin.
– Valtion omistajaohjauspolitiikan sekä liikenne- ja viestintäministeriön ostoliikennehankintojen tulisi edistää hyvää henkilöstöpolitiikkaa sekä junaliikenteen turvallisuutta, esteettömyyttä ja riittävää palvelutasoa. Näillä tekijöillä on osaltaan tärkeä merkitys myös junaliikenteen houkuttelevuuden ja toimivuuden kannalta, Pekonen sanoo.