Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi on ilmoittanut vetäytyneensä SAK:n hallituksen vasemmistoryhmästä. Sama koskee muitakin Rakennusliiton vasemmistoryhmää edustaneita liiton edustajia.
Harjuniemen mukaan päätös on looginen seuraus poliittisen ryhmätoiminnan lopettamisesta liiton sisällä. Liiton sosialidemokraatit ja vasemmistoryhmä ovat aikaisemmin päättäneet mennä yhteisenä vaaliliittona maaliskuussa pidettäviin liittokokousvaaleihin.
– Kun meillä ei seuraavissa vaaleissa käydä enää voimasuhdepeliä, vaan meillä on yhteiset listat, niin meidän on hyvin vaikea vetää muilla foorumeilla yhteistä linjaa.
– Me haluamme haastaa SAK:n sisäisen eheytyssopimuksen mukaisen ryhmäjaon ja toivomme, että eri yhteiskunnallisia näkemyksiä omaavat voivat toimia ilman liittojen ja keskusjärjestön sisäisiä jakoja.
– Tässä ei ole kysymys mistään luopumisesta, vaan syvällisemmästä vasemmistolaisesta ammattiyhdistysajattelusta. Pyrimme toimimaan mahdollisimman avoimesti riippumatta siitä millainen poliittinen jäsenkirja kullakin mahdollisesti on, sanoo Harjuniemi.
Vaalit maaliskuussa
Rakennusliitossa on parhaillaan käynnissä ehdokasasettelu maaliskuussa pidettävään liittokokousvaaleihin, jossa valitaan edustajat toukokuussa pidettävään liittokokoukseen.
Vasemmistoliittolaisten ja sosialidemokraattisen yhteislistan lisäksi ainakin kommunistit asettavat oman listansa. Harjuniemen mukaan muillakaan ei ole mitään estettä laittaa vaaliliittoja pystyyn. Hänen mukaansa ainakaan yhteislistan vasemmistoliittolaiset ja sosialidemokraatit eivät tule liittokokouksessa pitämään omia ryhmäkokouksiaan.
Tarkoittaako tämä sitä, että asettautuessaan ehdokkaaksi yhteislistalle samalla sitoutuu olemaan osallistumatta poliittiseen ryhmätoimintaan?
– Jos kaveri tulee samalla listalle kuin muut, niin mikä hänen mandaattinsa on osallistua johonkin ryhmätoimintaan. Minusta se kuulostaa oudolta.
Kuinka laajasti teidän porukkanne on tämän linjan takana?
– Se tullaan näkemään, mutta kyllä ainakin suurin osa kentän aktiiveistamme on sitä mieltä, että porukan jakaminen on ollut huono asia.
Vaikuttaminen puolueisiin jatkuu
Harjuniemen mukaan Rakennusliitto ei halua katkaista suhteitaan työväenpuolueisiin.
– Pyrimme edelleen vaikuttamaan niihin kaikin mahdollisin keinoin, mutta teemme sen yhtenäisenä liittona. Samaa koskee muitakin puolueita, jos sanomamme niitä kiinnostaa.
– Tässä on kyse mitä syvällisemmästä yrityksestä tehostaa ammattiliiton poliittista vaikuttamista ilman, että ihmisten ja ryhmien väliset suhteet betonoidaan sen perusteella, mikä poliittinen ryhmä on kyseessä.
Harjuniemen mukaan ay-liikkeen poliittinen ryhmätoiminta ei tuota tarpeeksi tehokasta poliittista vaikuttamista ja luo kielteistä asennetta ammattiyhdistysliikkeeseen.
– Meidän liitollemme on aina ollut todella kiusallista, että kokouksissa saamme kuulla tai huomata, että asia on jo päätetty jossakin kokouksessa. Me maksamme SAK:lle jäsenmaksua 1,1 – 1,3 miljoonaa euroa joka vuosi. Tällä pitäisi olla jotain vaikutusta päätöksentekoon.
SAK:n Huutola kommentoi
SAK:n vasemmistoryhmää vetävä SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola sanoo Rakennusliiton tehneen itse päätöksensä.
– Arvostan heidän tekemäänsä päätöstä. Jokainen liitto tekee itse omat päätöksensä.
SAK:n hallituksen vasemmistoryhmässä toimivat muut liittojen johtajat ovat Huutolan mukaan päättäneet jatkaa ryhmän toiminnassa kuten ennenkin.
SAK pitää edustajakokouksensa kesäkuussa. Harjuniemen mukaan Rakennusliiton kokousedustajat eivät sielläkään ole mukana poliittisten ryhmien kokouksissa.
SAK:ssa on aikaisemminkin ollut poliittisten ryhmien ulkopuolella olevia ryhmiä, kuten Sähköliiton ryhmä 2000. Sähköliitossa kuitenkin sosialidemokraatit ovat toimineet omana ryhmänään ja ryhmä 2000 jäseniksi tulivat sitä perustettaessa vain entiset kansandemokraatit ja devalaiset.