Sosiaali- ja terveydenhuoltoala eli sote-ala kärsii vakavasta henkilöstöpulasta. Julkisen alan eläkevakuuttaja Keva julkaisi vuoden 2023 maaliskuussa analyysin, jonka mukaan Suomi tarvitsee yli 16 600 sairaanhoitajaa ja 8 800 lähihoitajaa lisää. Vielä vuonna 2021 vastaavat luvut olivat sairaanhoitajilla 8 000 ja lähihoitajilla 738. Lääkäreitä puuttuu julkiselta puolelta noin tuhat.
Myös sosiaalityöntekijöistä ja psykologeista on Kevan mukaan huutava pula.
Ratkaisut sote-alan henkilöstöpulaan ovat olemassa. Ne vaativat kuitenkin toteutuakseen julkista rahaa, yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa ja yhteistä poliittista tahtoa. Mitään näistä ei Suomen nykyhallituksella vaikuta löytyvän.
Tiina Sihto
tutkija ja tietokirjailija
Olennaista olisi huolehtia siitä, että sote-alalle kouluttautuneet ammattilaiset jaksaisivat ja haluaisivat työskennellä alalla. Tällä hetkellä työskentelyolosuhteissa on palkkakuopan lisäksi myös muita merkittäviä puutteita. Sote-alan työ aiheuttaa monelle tekijälleen psyykkistä ja fyysistä kuormitusta. Myös työn autonomia on vähentynyt. Mahdollisuudet vaikuttaa omiin työaikoihin tai tehdä omaa työtä tavalla, jonka kokee eettisesti kestäväksi, ovat monella sote-alan työntekijällä hyvin rajalliset. Lisäksi työssä kohdatut asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia.
Soten työoloja tulisi siis parantaa. Muuten riskinä on, että yhä useampi ammattilainen vaihtaa alaa tai hakeutuu paremman palkan ja suuremman valinnanvapauden perässä keikkatöihin.
Henkilöstöpulaan ja heikentyneisiin työoloihin johtaneet ongelmat ovat kasautuneet pitkän ajan kuluessa, ja iso osa palautuu soten aliresursointiin. Jos Suomen kokonaisveroasteesta poistaa työeläkemaksut, veroaste on 1970-luvun lopun tasolla. Tästä potista tulisi saada nyt maksettua muun muassa ikääntyvän väestön kasvava palvelutarve. Sote tarvitsee siis väistämättä lisää rahaa. Muuten perustuslaissa annettu lupaus riittävistä sote-palveluista jokaiselle jää täyttymättä.
Aino-Kaisa Pekonen
kansanedustaja
Avainasemassa ovat palkkaus ja työhyvinvointiin panostaminen. Viime kaudella saavutettu palkkaohjelma oli välttämätön toimi alan palkkakuopan korjaamiseksi, mutta se ei vielä riitä. On käsittämätöntä, että hallitus valmistelee ”vientimallia”, joka estäisi vastaavat palkkaratkaisut ja asettaisi käytännössä palkankorotuskaton sote-alalle.
Tarvitaan myös alueellisia toimia ja ratkaisuja. Hyvinvointialueet maksavat vuokratyövoimasta koko ajan kiihtyviä summia. Panostamalla hyvään työnantajapolitiikkaan päästäisiin eroon välikädestä ja molemmat osapuolet voittaisivat.
Sote-alan houkuttelevuudessa ei ole kyse pelkästään rahasta vaan myös työoloista. Henkilöstön pitää voida osallistua työn suunnitteluun ja vaikuttaa asioihin. Pitää olla mahdollisuus olla tekemättä jatkuvasti ylitöitä ja oikeus riittävään lepoon.
Esimerkiksi 0,7-hoitajamitoituksessa on kyse siitä, kuinka monta työkaveria samassa vuorossa on. Jos tällaisilla asioilla ei enää ole merkitystä ja tästä halutaan eroon, silloin myös väki häviää alalta kiihtyvällä tahdilla.
Ikääntyvässä maassa myös työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan lisää, vaikka se ei ole yksin ratkaisu. Nyt uusi hallitus on heittämässä kapuloita rattaisiin ja keskittyy enemmän osaajien karkoittamiseen täältä pois. Tähän meillä ei olisi varaa.
Maria Ahvenainen
Tehy-lehden päätoimittaja
Haluamme Tehy-lehdessä aktivoida yhteiskunnallista keskustelua ja tuoda esiin ratkaisuehdotuksia esimerkiksi juuri tähän kyseiseen ongelmaan. Haastattelemme paljon sote-alan rautaisia ammattilaisia ja asiantuntijoita. Yleinen näkemys on, että henkilöstöpula ratkeaa laittamalla palkat ja työolot kuntoon.
Rahalla on merkitystä. Nyt on jo nähty, että palkkoja parantamalla työnantajan on mahdollista saada lisää hakijoita avoimiin työpaikkoihin. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella Keusotessa sairaanhoitajan tehtäväkohtainen palkka on noussut yli 3 000 euron. Lähihoitajan tehtäväkohtainen palkka ylittää siellä nyt alimmillaankin 2 500 euroa. Pääluottamusmiehen mukaan tämä näkyy jo henkilöstön saatavuudessa esimerkiksi akuutissa hoidossa ja kotihoidossa.
Työolojen kuntoon laittaminen tarkoittaa esimerkiksi puuttumista väkivaltaan, jota sote-ammattilaiset kohtaavat. Tehyn kysely osoitti, että sote- ja kasvatusalan ammattilaisista 69 prosenttia oli kokenut fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa työssään. Kolme neljästä kertoi, että heitä oli lyöty. Joka neljäs oli saanut tappouhkauksen. Tähän pitäisi yhteiskunnan puuttua. Miksi hoitajan pahoinpitelystä saa vain sakkoa, mutta lääkärin pahoinpitelystä tuomitaan vankeutta?