Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér on tarkastellut säätiön blogissa pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen talouspolitiikkaan ja verrannut sitä hallituspuolueiden vaalilupauksiin.
Finérin johtopäätöksenä on, että kokoomuksen ja perussuomalaisten ennen vaaleja asettamat taloustavoitteet eivät ole toteutumassa.
Politiikka toiveiden varassa
”Orpon hallitus ei ole saamassa velkaantumista kuriin kokoomuksen ja perussuomalaisten vaalitavoitteiden mukaisesti, ellei taloudessa nähdä yllätyskäännettä parempaan nyt ennustetusta. Sellainen on lähinnä toiveiden varassa, sillä hallituksen omista päätöksistä ei ole odotettavissa olennaista positiivista vaikutusta talouteen”, Finér kirjoittaa.
Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtajan mielestä kokoomuksen ja perussuomalaisten velkalupausten pettäminen johtuu suurelta osin siitä, että tavoitteet ovat yksinkertaisesti olleet epäuskottavia. Hän muistuttaa, että vielä vuosi sitten vaihtoehtobudjetissa kokoomuksen lupaukset olivat vieläkin kauempana todellisuudesta.
Toinen syy velkaantumisen jatkumiseen on Finérin mukaan se, että hallitus ei sopeuta taloutta kuin murto-osan siitä, mitä kokoomus ja perussuomalaiset ennen vaaleja lupasivat. Kokoomus esitti ohjelmassaan, että julkista taloutta ”tasapainotetaan suoraan kuudella miljardilla eurolla”. Perussuomalaisten lupaamat 2–4 prosentin vuosittaiset säästöt kaikille hallinnonaloille olisivat voineet tarkoittaa jopa suurempaa menosopeutusta.
Hallitusohjelmaan kirjattu suora sopeutus jää kuitenkin kaksi miljardia kokoomuksen tavoitteesta. Tosiasiassa siitä jäädään kuitenkin paljon enemmän, sillä hallitusohjelman ”neljän miljardin sopeutus” on Lauri Finérin mukaan isoilta osin silmänkääntötemppu.
Finér kirjoittaa, että hallituksen suunnittelemaa neljän miljardin investointiohjelmaa ei ole huomioitu sopeutusluvuissa. Lisäksi 874 miljoonaa euroa hallituksen ”sopeutuksesta” pohjaa sille olettamukselle, että hyvinvointialueet onnistuisivat tehostamaan toimintaansa tämän verran.
”Tämä on epätodennäköistä ja on jopa aivan mahdollista, että hyvinvointialueiden menot jopa kasvavat ennustetusta”, Lauri Finér toteaa.
”Puheet tiukasta taloudenpidosta ovat vailla seiniä, vailla pohjaa.”
Hänen mukaansa hallituksen politiikalla toteutuvan sopeutuksen määrä riippuu olennaisesti siitä, mitä menoja siinä huomioidaan.
”Jos edellä mainitut erät lasketaan yhteen, hallituksen suora sopeutus on lähempänä nollaa kuin kokoomuksen ja perussuomalaisten vaalien alla tavoittelemaa kuutta miljardia euroa”, Finér kirjoittaa.
”Näin arvioiden puheet tiukasta taloudenpidosta ovat vailla seiniä, vailla pohjaa”.
Taloutta ei saada tasapainoon, vaikka leikkaukset osuvat pienituloisiin
Blogikirjoituksessaan Lauri Finér huomauttaa, että hallituksen suora sopeutus jää ennen vaaleja annettuihin lupauksiin nähden vaatimattomaksi, kun osaa menoista jopa kasvatetaan, eikä veronkorotuksia käytetä sopeutukseen. Sen sijaan hallituksen rajut leikkaukset tuntuvat kyllä pienituloisten suomalaisten tuloissa ja taloudessa.
”Erityisesti leikkaukset tuntuvat työttömien perheissä, joissa tulonmenetykset voivat nousta satoihin euroihin kuussa”, Finér kertoo.
Asumistukea leikataan keskimäärin noin sadalla eurolla kuussa, lapsiperheiden kohdalla 140 euroa.
”Samaan aikaan hallitus kohdentaa veronalennuksia eniten kaikkein suurituloisimmille: niin kutsutun solidaarisuusveron alarajan nosto tarkoittaa yli 150 000 euroa vuodessa tienaavalle noin satasen veronalennusta kuussa”, Finér muistuttaa.
Hän lisää, että hallituksen valitsema talouslinja on myös vastoin perussuomalaisten puheenjohtaja [valtiovarainministeri] Riikka Purran ennen vaaleja tekemää lupausta, jonka mukaan ”Kokoomus haluaa leikata pienituloisten etuuksista – Se ei meille käy”.
Pienituloisten sijaan perussuomalaiset halusi leikata maahanmuutosta ja kehitysavusta.
”Leikkaukset niistä jäävät kuitenkin muutamaan sataan miljoonaan euroon eli valtaosa hallituksen leikkauksista kohdistuu suomalaisiin pienituloisiin. Kovin suuret leikkaukset maahanmuutosta ja kehitysavusta ovat yksinkertaisesti mahdottomia, sillä niihin käytettävät summat ovat verraten pieniä”, Finér toteaa.
uutiskirje 