Vasemmistoliiton kansanedustaja Minja Koskela arvostelee hallituksen vuoden 2023 toista lisätalousarviota siitä, että siitä puuttuuvat turkistarhauksen luopumistuet.
Lisätalousarvioesitykseen sisältyy rahoitusta, jolla katetaan tarhaajille kuluja ja tulonmenetyksiä lintuinfluenssasta johtuvista turkiseläinten lopettamisista. Luopumistuet kuitenkin uupuvat.
– Lintuinfluenssan levittyä turkistarhoilla terveydelliset ja kansantaloudelliset riskit nousivat julkiseen keskusteluun, mutta siitä huolimatta hallitus päätti pantata luopumistukia, Koskela sanoo.
”Ennen kaikkea kyse on eläinten hyvinvoinnista.”
– Tämä on absurdi valinta ajassa, jossa eri alojen toimijat ovat tunnistaneet turkisalan maine- ja terveyshaittana sekä liiketaloudellisena riskinä.
Koskela viittaa esimerkiksi useiden muotitalojen, kuten Dolce & Gabbanan, päätökseen luopua turkiksista osana brändiään.
Eläinlääkärit ottivat kantaa
Suomen eläinlääkäriliitto julkaisi maanantaina kannanoton, jossa se kertoo kannattavansa nykymuotoisen turkistarhauksen kieltoa. Liitto arvioi muun muassa, että nykymuotoinen häkkikasvatukseen perustuva turkistarhaus ei mahdollista turkiseläinten lajityypillistä käyttäytymistä.
– Eläimen on voitava syödä, liikkua, leikkiä, levätä, huoltaa kehoaan sekä käyttäytyä sosiaalisesti lajityypillisellä tavalla, se vaatii.
Liitto painottaakin sitä, että tarhaus aiheuttaa eläimille vakavia hyvinvointiongelmia, kärsimystä, sairauksia ja stressiä, mikä on vastoin nykyisen eläinsuojelulain ja uuden eläinten hyvinvointilain tarkoitusta.
Suomen Eläinlääkäriliitto katsookin, että turkiseläinten häkkikasvatus tulee kieltää Suomessa.
– Kielto tulee vaikuttamaan merkittävästi elinkeinonharjoittajiin ja heille tulee tarjota tukea muutoksessa. Eläinten hyvinvoinnin kannalta kiellon siirtymäajan pitää olla kuitenkin mahdollisimman lyhyt, liitto toteaa maanantaina julkaistussa tiedotteessa.
”
Siirtymää voi tukea”
Koskela arvioi turkistarhauksen olevan jo tulossa tiensä päähän.
– Poliitikot voivat joko vauhdittaa siirtymää tukemalla tarhaajia tarhauksesta luopumisessa tai sitten katsoa vierestä alan hiljaista hiipumista tekemättä mitään, Koskela sanoo.
– On vastuutonta, että hallitus on valinnut jälkimmäisen tien. Ennen kaikkea kyse on eläinten hyvinvoinnista.
Vasemmistoliitto jätti valtiovarainvaliokunnassa vuoden 2023 toisen lisätalousarvioesityksen mietintöön vastalauseen, jossa edellytettiin luopumistukien lisäämistä osana turkistarhojen oikeudenmukaista siirtymää.
Puolueen esittämä turkistarhaajille suunnattava oikeudenmukaisen siirtymän tukipaketti helpottaisi tarhauksen lopettamista ja auttaisi uuden yrityksen perustamisessa, uudelleenkouluttautumisessa ja uuden työn löytymisessä.
80 prosenttia vastustaa
Kansa on paljolti samaa mieltä siitä, että nykymuotoista turkistarhausta ei tarvita.
Kahden eläinsuojelujärjestön, Animalian ja Oikeutta eläimille- järjestön viime viikolla julkistaman kyselytutkimuksen mukaan 80 prosenttia suomalaisista ei hyväksy nykyisen kaltaista turkistarhausta, jossa eläimet elävät pienissä verkkopohjahäkeissä ilman mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäytymiseen.. Vuotta aiemmin luku oli 71.
33 prosenttia kieltäisi turkistarhauksen 5–15 vuoden siirtymäajalla ja 12 prosenttia kieltäisi turkistarhauksen mahdollisimman nopeasti.
35 prosenttia sallisi tarhauksen jatkuvan vain, jos eläimille tarjotaan huomattavasti lisää tilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Tutkimuksen tuotti Taloustutkimus loka–marraskuussa.