Suomalaisista noin 70 prosenttia on sitä mieltä, että kilpailukyvyn edistäminen ei saa johtaa palkkatasa-arvon heikkenemiseen työmarkkinoilla. Naisvastaajista tätä mieltä oli 76 prosenttia.
Tämä selviää työmarkkinakeskusjärjestö STTK:n tänä syksynä teettämästä kansalaiskyselystä, jonka järjestö julkisti naisten palkkapäivän aattona.
Naisten ansiot ovat edelleen 84,3 prosenttia miesten ansioista. Naisten palkkapäivä kertoo, milloin naisten palkanmaksu kunakin vuonna laskennallisesti päättyy, eli tulee täyteen kyseinen prosenttiosuus miesten palkoista vuodessa.
Jos määräaikainen sopimus ei jatkossa edellytä perustetta, syrjintään on entistä vaikeampi puuttua.
STTK on laskenut naisten palkkapäivän vuodesta 2011 lähtien.
Muutos sementoisi palkkaeron
STTK muistuttaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtaman porvarihallituksen olevan aikeissa puuttua lainsäädännöllä työmarkkinamalliin siten, että vientialat määrittävät katon muidenkin alojen palkankorotuksille sovittelussa.
Ehdotusta perustellaan Suomen kilpailukyvyllä. Järjestö painottaa sitä, että toteutuessaan lakimuutos sementoisi nais- ja miesvaltaisten alojen välisen palkkaeron, joka on tähänkin asti kuroutunut umpeen hitaasti.
– Suomen työmarkkinat ovat jakautuneet voimakkaasti nais- ja miesvaltaisiin aloihin, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.
Hän huomauttaa, että hallituksen kaavailema lakiesitys heikentäisi toteutuessaan naisvaltaisten alojen, kuten julkisen sektorin, hyvinvointialueiden sekä palvelualojen työntekijöiden palkkakehitystä.
– Suomalaiset eivät selvästi voi hyväksyä, että palkkatasa-arvo alistetaan kilpailukyvyn alttarille, Palola sanoo.
Lakimuutos puuttuisi myös ammattiliittojen sopimusvapauteen, jolla pyritään turvaamaan oikeudenmukaiset palkankorotukset.
Myös STTK:n johtaja Taina Vallander on huolissaan hallitusohjelman kirjauksesta.
– Koska Suomen työmarkkinat ovat voimakkaasti jakautuneet miesvaltaisiin vientialoihin ja naisvaltaisiin julkiseen sektoriin tai palvelualoihin, muutos todennäköisesti heikentäisi naisvaltaisten alojen palkkakehitystä ja sementoisi palkkaeron, hän kirjoittaa STTK:n blogissa
Palkkaero ennallaan jo kolme vuotta
Palola toteaa palkkaeron polkeneen täysin paikallaan kolme vuotta. Lisäksi kehitys on ollut olematonta koko 2000-luvun.
– Tällä vauhdilla palkkatasa-arvo toteutuu Suomessa 2100-luvulla, hän arvioi.
– Neuvottelujärjestelmää koskeva hallitusohjelmakirjaus osoittaa piittaamattomuutta palkkatasa-arvon ongelmista tai siitä, että muutos voi johtaa jopa palkkaerojen kasvuun nykytilaan verrattuna, Palola korostaa.
STTK toteaa palkkaeron taustalla olevan monia syitä ja siksi sen kaventamiseksi tarvitaan useita samanaikaisia keinoja.
Niitä ovat muun muassa palkka-avoimuuden lisääminen, palkkakartoitukset, työmarkkinasopimusjärjestelmän tuottamat tasa-arvoa edistävät palkat ja työehdot, palkkausjärjestelmien ja tasa-arvosuunnitelmien kehittäminen, ammattisegregaation lieventäminen ja perhevapaiden tasaisempi jakautuminen.
Selittämättömiä eroja
Taina Vallander muistuttaa blogissa selittämättömistä palkkaeroista.
– Näitä selittämättömiä onkin eri aloilla ja tehtävissä. Lähtöpalkoissa on eroja miesten hyväksi jo työuransa aloittavilla, ja ero tulokehityksessä jyrkkenee, jos henkilöillä on lapsia, Vallander toteaa.
– Yllättävän moni toteaa, että asiat ovat juuri kuten pitää. Koska naiset tyytyvät pienempään palkkaan, hakeutuvat väärille aloille ja panostavat työhön miehiä vähemmän, se saa joidenkin mielestä näkyä heikompina palkkoina.
Hän kertoo todistaneensa monta kertaa sitä, että vaikka naiset panostavat työhön yhtä paljon tai jopa enemmän kuin miehet, kouluttautuvat pidemmälle ja päivittävät osaamistaan, se ei näy palkassa.
– Epäoikeudenmukaisuuden kokemus on suuri, ja jatkuva yliyrittäminen uuvuttaa, Vallander arvioi.
– Naisten palkkapäivässä ei ole kyse vain siitä, saako samasta työstä samaa palkkaa vaan siitä, mitä saman arvoisista, yhtä vaativista tehtävistä maksetaan ja miten työelämässä eri sukupuoliin suhtaudutaan.
Määräaikaisuuksilla syrjitään naisia
Vallander nostaa esiin myös toisen palkkatasa-arvon kannalta huolestuttavan muutoksen.
– Jatkossa vuoden mittaiselta määräaikaiselta työsopimukselta ei edellytetä erityistä perustetta. Tämä heikentäisi varsinkin synnytysikäisten naisten asemaa työelämässä, sillä se lisäisi hyvin todennäköisesti määräaikaisuuksien ketjuttamista ja työelämän epävarmuutta, hän kirjoittaa.
– Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä, ja määräaikaisuuksien ketjuttaminen on työelämässä tyypillinen tapa syrjiä erityisesti raskaana tai perhevapaalla olevia naisia. Jos määräaikainen sopimus ei jatkossa edellytä perustetta, syrjintään on entistä vaikeampi puuttua.
Kansalaiskyselyn toteutti Aula research ja siihen vastasi yli 2 000 suomalaista. Kysely tehtiin syyskuussa.
uutiskirje 