Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson totesi perussuomalaisten puhuneen budjettikeskustelussa asioiden laittamisesta tärkeysjärjestykseen.
– Nythän me nähdään tänään, kuinka siellä ykköspaikalla tosiaan ovat ministereiden ja muiden suurituloisten veronkevennykset, hän arvioi.
– Tämä on teille tärkeämpää kuin valtiontalouden tasapainottaminen. Sen sijaan pienituloisille suomalaisille ei ole mitään sijaa perussuomalaisten tärkeysjärjestyksessä. Te puhutte toivosta, mutta pienituloisille suomalaisille tämä hallitus tarjoaa epätoivoa.
”Kuka uskoo, että lasten syrjäyttäminen köyhyyteen on viisasta talouspolitiikkaa?”
Andersson totesi veroasteen laskussa puhuttavan ensi vuonna puhutaan 2,5 miljardista eurosta.
– Tämän hallituksen ohjelman ongelma on se, että kun te sanotte, että te haluatte tasapainottaa julkistaloutta, niin te laiminlyötte tulopuolen kokonaan, vaikka me tiedämme, että veroasteen lasku tämän hallituskauden aikana on yksi keskeinen syy sille, että alijäämä pysyy näin suurena siitä huolimatta, että hallitus tekee erittäin rajuja leikkauksia pienituloisten toimeentuloon.
”Ei ole uskottavaa”
Hanna Sarkkisen mielestä oli uskomatonta kuunnella valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) puolustelua suurituloisten veronalennuksille.
– Ei ole uskottavaa sanoa, että pienituloisilta on pakko leikata samalla, kun kuitenkin on varaa antaa suurituloisille veronalennuksia velaksi. Eikä se summakaan nyt aivan mitätön ole. Se on paljon suurempi kuin esimerkiksi lastensuojelun jälkihuollosta leikattava summa — toimi, joka jättää monia heikossa asemassa olevia nuoria heitteille, hän sanoi.
Sarkkinen kommentoi myös vertailua Ruotsin parempaan taloudelliseen tilanteeseen.
– Iso ero Suomen ja Ruotsin välillä on se, että Ruotsiin on tullut vuosikymmenten saatossa paljon maahanmuuttoa, ja siellä väestörakenne on olennaisesti parempi kuin Suomessa.
”Emme ole yllättyneitä”
Vantaalainen Jussi Saramo totesi ehdotuksessa laskettavan suurituloisten veroja enemmän kuin mitä leikataan.
– Te lisäätte tällä esityksellä velkaantumista. Ja niin toimi edellinenkin oikeistohallitus. Emme me ole täällä vasemmistossa yllättyneitä, että te puhutte velasta, mutta aina vallassa ollessanne te lisäätte velkaantumista, hän sanoi.
Hän totesi sosiaaliturvan leikkausten ajavan kymmeniätuhansia suomalaisia toimeentulotuelle.
– Te puhutte työlinjasta, mutta teillä on toimeentulotukilinja.
Aino-Kaisa Pekonen piti talousarvioesitystä poikkeuksellisena koko Suomen historiassa.
– Suoraan sanottuna se heijastelee ahneutta ja välinpitämättömyyttä – välinpitämättömyyttä sekä pienituloisia suomalaisia kohtaan että julkista taloutta kohtaan, hän sanoi.
Hänkin puuttui perussuomalaisten puheeseen siitä, että asiat tulee laittaa tärkeysjärjestykseen.
– Te leikkaatte kaikista heikoimmassa asemassa olevilta – vammaisilta, työttömiltä, opiskelijoilta, lastensuojelusta, lapsiperheiltä – ja samalla te annatte hyvätuloisille lisää. Se on teidän tärkeysjärjestyksenne, ja se on teidän ideologianne.
Timo Furuholm luki talousarvioesitystä.
– Sivulta 17 löytyy seuraava lause: ”Säästöt pyritään toteuttamaan tavalla, joka huomioi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanteen.” Huomiointia on tosiaan monenlaista, Furuholm hymähti.
– Juuri tällä politiikalla, arvovalinnoilla, lisätään sitä näköalattomuutta, joka kytkeytyy lopulta yhteiskunnan moniin ongelmiin ja turvallisuuteen.
Ruotsin tiellä
Veronika Honkasalo arvioi hallituksen valinneen Ruotsin tien.
– Te nimittäin teette kaikki ne samat virheet, jotka Ruotsissa on vuosien saatossa tehty. On jyrkennetty luokkayhteiskuntaa, jätetty lähiöt pärjäämään omillaan, lisätty huono-osaisuutta, syvennetty segregaatiota ja heikennetty lähipalveluita. Kaikki nämä luovat kasvualustaa yhteiskunnan jakautumiselle, nuorten pahoinvoinnille ja nuorisorikollisuudelle.
Hän on huolissaan hallituksen leikkausten vaikutuksista erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin.
– Samaan aikaan on hieman irvokasta puhua koulutuspanoksista, kun lasten ja nuorten elinolosuhteita heikennetään lapsiperheisiin kohdistuvien sosiaaliturva- ja sote-palveluiden leikkausten kautta. Me tiedämme tutkimuksista, että varsinkin hauras sosioekonominen asema vaikuttaa menestymiseen opinnoissa. Me tiedämme tutkimuksista, että hauraalla sosioekonomisella asemalla on suora yhteys myös mielenterveysongelmiin, Honkasalo sanoo.
Myös Laura Meriluoto totesi hallituksen lisäävän köyhyyttä ja eriarvoisuutta.
– Ja perustelee sitä vastuullisella talouspolitiikalla, mutta kuka täällä oikeasti uskoo, että lasten syrjäyttäminen köyhyyteen tai nuorten syrjäytymisen lisääminen tai koulutuksen eriarvoistaminen on viisasta talouspolitiikkaa? hän kysyi.
– Kaikkien näitten leikkausten jälkeen joudutaan vielä toteamaan sekin, että julkinen talous ei tästä edes vahvistu, vaan velka-aste jatkaa kasvuaan tämän hallituskauden. Ja viimeisetkin uskottavuuden rippeet tältä hallituksen vastuullisuuspuheelta kyllä häviävät, kun muistetaan, millaisia veronkevennyksiä rikkaille hallitus antaa.
Minja Koskela muistutti sosiaaliturvaministeri Sanni Gran-Laasosen perustelleen leikkauksia toteamalla, että pienituloisuudesta voi nousta työllistymällä.
– Tämä on toki täysin irrallaan näiden pienituloisten ihmisten arjesta, mutta lisäksi suojaosien poisto, jonka hallitus on valinnut tehdä, heikentää työnteon kannusteita, Koskela sanoi.
Hän puuttui myös puheisiin Marinin hallituksen perinnöstä.
– Tämän perinnön osalta aika usein unohtuu se, että Marinin hallituskauden aikana työllisyysaste nousi ennätyslukemiin. Tämä on minusta suhteellisen selkeä indikaatio siitä, että työtä ja taloutta voi uudistaa myös reilulla tavalla.
Hän kysyi myös, että miksi hallitus suhtautuu välinpitämättömästi valtion tuloihin.
– Miksi hallituksella ei ole valmiutta sopeuttaa tuloja eli ottaa kaikkein hyvätuloisimpia mukaan näihin talkoisiin, vaikka myös valtiovarainministeriö on näin esittänyt?